Trifami 3D mukana toteuttamassa kiertotalous Designia Iittala Villageen

Iit­ta­la Vil­la­ge on Hämeen­lin­nan Iit­ta­las­sa sijait­se­va suo­ma­lais­ta muo­toi­lua ylis­tä­vä kylä, joka hou­kut­te­lee luok­seen kau­em­paa­kin mat­kus­ta­via naut­ti­maan ainut­laa­tui­ses­ta mil­jöös­tä sekä taide-elämyksistä. 

Tänä kesä­nä Iit­ta­la Vil­la­ges­sa pääs­tään ihas­te­le­maan 1.8.2022 alkaen Kier­to­ta­lous Desig­nia, jos­sa näh­dään myös Tri­fa­min käsia­laa. Kier­to­ta­lous Design -pro­jek­tin tavoit­tee­na on tuo­da esiin Iit­ta­lan arvo­jen mukais­ta toi­min­taa, jos­sa huk­ka­ma­te­ri­aa­lil­le anne­taan uusi elä­mä tai­teen muodossa. 

Iit­ta­lan lasi­teh­taan yksi pää­ta­voit­teis­ta on, että lasi­murs­kaa syn­tyy teh­taal­la mah­dol­li­sim­man vähän. Suu­rim­man osan kirk­kaas­ta lasi­murs­kas­ta kier­rä­täm­me itse ja val­tao­sa värik­kääs­tä murs­kas­ta menee puo­les­taan raken­nus­teol­li­suu­teen raa­ka-aineek­si. Loput lasi­murs­kas­ta hyö­dyn­ne­tään mm. eri­lai­siin tai­de­teok­siin. Näin kaik­ki lasi­teh­taal­la syn­ty­vä hävik­ki­la­si kier­rä­te­tään”, ker­too Iit­ta­lan lasi­teh­taan CI Coor­di­na­tor Tai­ja Toi­vo­nen

Uusi elämä betoni- ja lasimurskalle taiteen muodossa

Tri­fa­min teh­tä­vä­nä täs­sä ainut­laa­tui­ses­sa pro­jek­tis­sa oli suun­ni­tel­la ja toteut­taa Iit­ta­la Vil­la­geen useam­pi tai­de­teos, jois­sa on hyö­dyn­net­ty ainoas­taan huk­ka­ma­te­ri­aa­le­ja, kuten beto­ni- ja lasimurskaa. 

Täs­sä pro­jek­tis­sa käy­täm­me beto­ni­murs­kaa sekä murs­kat­tua lasia uusien tai­de­teok­sien teke­mi­seen. Näin saam­me kier­to­ta­lou­den peri­aat­teen täy­del­li­ses­ti esil­le, sil­lä luom­me van­hoil­la mate­ri­aa­leil­la tuot­teil­le uuden elä­män”, ker­too Tri­fa­min tuo­te­pääl­lik­kö Sami Niku-Paa­vo

©Jose­fii­na S. / Tri­fa­mi 3D

Yhteistyön avulla kestävään ja kauniiseen lopputulokseen

Tämän­kin pro­jek­tin avai­na­se­mas­sa oli toi­mi­va yhteis­työ niin pai­kal­lis­ten yri­tys­ten kuin kau­pun­gin välil­lä. Me Tri­fa­mil­la olem­me todel­la iloi­sia sii­tä, että saim­me kun­nian olla muka­na täs­sä pro­jek­tis­sa ja tuo­da omaa osaa­mis­tam­me esiin tär­keän asian puolesta. 

Muun muas­sa Iit­ta­la Vil­la­gen beto­ni­kap­pa­leet sekä muo­toil­tu tai­dea­se­man katos ovat tulos­ta yri­tys- ja kau­pun­ki­ke­hit­tä­mi­sen yhteis­työs­tä Hämeen­lin­nas­sa”, ker­too Lin­nan Kehi­tys Oy:n yri­tys ja kau­pun­ki­ke­hi­tys­pal­ve­lui­den kehit­tä­jä Pia Nie­mi­kot­ka

Tutus­tu lisää Kier­to­ta­lous Design -pro­jek­tiin tämän videon kautta:

HAMKin rakennustekniikan opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella tuotteita uusiobetonista

Olem­me teh­neet yhteis­työ­tä Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lu HAM­Kin kans­sa. Vii­mei­sim­mäs­sä yhteis­työ­pro­jek­tis­sa alku­vai­heen raken­nus­tek­nii­kan insi­nöö­rio­pis­ke­li­jat pää­si­vät pien­ryh­mis­sä kehit­tä­mään eri­lai­sia tuot­tei­ta, joi­den raken­ta­mi­ses­sa hyö­dyn­ne­tään uusiobetonia. 

Opis­ke­li­joi­den teh­tä­vän­an­to oli seuraava: 

  • Suun­ni­tel­kaa tuo­te uusio­be­to­nis­ta ja teh­kää kysei­ses­tä tuot­tees­ta muot­ti­ku­va ja 3D-kuva. 
  • Tuot­teen tulee olla ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen ja sisäl­tää uusiobetonia. 
  • Teh­kää raport­ti sii­tä, mitä kier­to­ta­lous tar­koit­taa ja mitä uusio­be­to­ni on. 

Kuva: Pixa­bay


Pro­jek­tin pää­tyt­tyä kaik­ki 16 ryh­mää esit­te­li­vät raport­tin­sa ja tuot­teen­sa meil­le. Tär­keim­pä­nä oppi­na täs­sä pro­jek­tis­ta oli kas­vat­taa ymmär­rys­tä uusio­be­to­nin käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Lisäk­si oli hie­noa tode­ta, että uusio­be­to­nis­ta saa­daan kehi­tel­tyä mitä eri­lai­sem­pia tuot­tei­ta – vain mie­li­ku­vi­tus on rajana! 

Trifamilaiset esittäytyy osa 6 - Kyberturvallisuuden ammattilainen, Mika Lauhde

Etkö vie­lä tun­ne Mikaa? 

Mika Lauh­de on vaa­ti­mat­to­mas­ti kuvail­tu­na kyber­tur­val­li­suu­den ja yksi­tyi­syy­den ammat­ti­lai­nen. Mikal­la on yli 30 vuo­den koke­mus kyber­tur­val­li­suu­des­ta ja tie­to­suo­jas­ta. Hän on joh­ta­nut maa­il­man suu­rim­pien teley­ri­tys­ten tie­to­tur­va­toi­min­to­ja sekä työs­ken­nel­lyt ympä­ri maa­il­maa eri­lai­sis­sa avaintehtävissä. 

Lii­ke­toi­min­nan tur­val­li­suu­des­ta ja jat­ku­vuu­des­ta vas­taa­va­na joh­ta­ja­na Mika vas­ta­si Nokia Telecom­mu­nica­tion­sil­la (nyk. Nokia Networks) glo­baa­leis­ta kyber­tur­val­li­suus­toi­mis­ta. Hän huo­leh­ti mm. kybe­riin liit­ty­vis­tä hal­li­tus­suh­teis­ta, Nokian krii­sin­hal­lin­nas­ta sekä mat­ka­pu­he­li­miin ja mui­hin tuo­tan­to­toi­min­toi­hin liit­ty­väs­tä tur­val­li­suu­des­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Huaweil­la Mika puo­les­taan toi­mi kyber­tur­val­li­suu­des­ta ja tie­to­suo­jas­ta vas­taa­va­na glo­baa­li­na joh­ta­ja­na. Toi­men­ku­vaan kuu­lui neu­voa yhtiön ylin­tä joh­toa poli­tii­kas­sa, lain­sää­dän­nös­sä, mää­räyk­sis­sä, tek­no­lo­giois­sa sekä laa­jois­sa kyber­tur­vat­ren­deis­sä. Lisäk­si hän joh­ti val­tioi­den ja mui­den sidos­ryh­mien suh­tei­ta maailmanlaajuisesti. 

Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki! Mika on ollut myös SSH Com­mu­nica­tions Secu­ri­tyn hal­lin­to­suh­teis­ta ja lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­ses­tä vas­taa­va joh­ta­ja ja kek­si tuol­loin mm. SHH-pro­to­kol­lan. Lisäk­si hän on ehti­nyt ole­maan 11 vuot­ta Euroo­pan verk­ko- ja tie­to­tur­va­vi­ras­ton jäse­ne­nä. Iso-Bri­tan­nian hal­li­tuk­sen kriit­ti­sen infra­struk­tuu­rin suo­je­lu­ryh­mäs­sä CPNI:ssä hän on ollut myös vai­kut­ta­mas­sa vuo­si­na 2005-2009. 

Täl­lä het­kel­lä Mika on van­hem­pi tut­ki­ja Maa­strich­tin yli­opis­ton oikeus­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan tie­to­suo­ja- ja kyber­tur­val­li­suus­kes­kuk­ses­sa ja sti­pen­di­aat­ti Yhdis­ty­neen kunin­gas­kun­nan tek­nii­kan ja tek­no­lo­gian ins­ti­tuu­tis­sa (FIET). 

Miten saim­me Mikan mukaan Tri­fa­miin? 

Se, että haluan olla muka­na Tri­fa­min toi­min­nas­sa on monen asian sum­ma. Ihmi­set, tah­to­ti­la sekä tapa ja tyy­li ajaa oikei­ta asioi­ta eteen­päin saa minut vakuut­tu­neek­si, että täs­sä kan­nat­taa olla muka­na. Yhtei­sen hyvän puo­les­ta työs­ken­te­ly on minul­le tär­keä asia. Oli­si ollut vai­ke­aa sanoa ei täl­lai­seen tarjoukseen.” 

On upe­aa, että tii­mis­säm­me on rau­dan­lu­ja kyber­tur­val­li­suu­den ammat­ti­lai­nen! Mika ei pie­nes­tä hät­käh­dä ja hänel­tä löy­tyy kan­sain­vä­lis­tä koke­mus­ta ja näke­mys­tä enem­män kuin monel­ta meil­tä yhteen­sä. Kii­tos, että olet muka­na tari­nas­sam­me Mika! 

Trifami 3D mukana järjestämässä kiertotaloustapahtumaa tiistaina 3.5.2022  

Hämeen­lin­nan Raa­ti­huo­neel­la jär­jes­te­tään tiis­tai­na 3.5.2022 Open Bio­eco­no­my Week - Busi­ness Day -tapah­tu­ma. Tapah­tu­mas­sa käsi­tel­lään sitä, mitä kaik­kea kier­to­ta­lous voi mah­dol­lis­taa niin pai­kal­li­ses­ti kuin glo­baa­lis­ti. Tapah­tu­maa pää­se­vät seu­raa­maan kaik­ki aihees­ta kiin­nos­tu­neet live­lä­he­tyk­sen kaut­ta tai pai­kan pääl­lä Raa­ti­huo­neel­la. Tapah­tu­ma on mak­su­ton. Eril­lis­tä ilmoit­tau­tu­mis­ta ei tar­vi­ta ja link­ki live­lä­he­tyk­seen löy­tyy tapah­tu­man sivuil­ta

Me Tri­fa­mil­ta olem­me muka­na jär­jes­tä­mäs­sä tätä tapah­tu­maa. Pai­kal­la on yli kym­me­nen oman alan­sa asian­tun­ti­jaa, jot­ka jaka­vat aja­tuk­si­aan ja näke­myk­si­ään mei­tä kaik­kia kos­ket­ta­vis­ta aiheis­ta kier­to­ta­lou­den näkö­kul­mis­ta. Päi­vän aika­na kes­kus­tel­laan muun muas­sa kier­to­ta­lou­den kiin­nos­ta­vim­mis­ta lii­ke­toi­min­ta­mal­leis­ta, bio­ta­lou­des­ta, ener­gia­rat­kai­suis­ta teol­li­suu­del­le, uusio­be­to­nin käyt­tä­mi­ses­tä sekä hii­li­kom­pen­saa­tios­ta. Tutus­tu ohjel­maan ja puhu­jiin lisää tääl­lä

Tapah­tu­man pää­jär­jes­tä­jä on Hämeen Eco­kier­to Ry ja se on osa Kan­ta-Hämeen bio- ja kier­to­ta­lou­den toi­mi­joi­den yhdes­sä jär­jes­tä­mää Hämeen KIER­TO – Häme CIRCU­LAR -tapah­tu­ma­kuu­kaut­ta. Tutus­tu lisää koko kuu­kau­den ohjel­maan tääl­tä

Ter­ve­tu­loa mukaan! 

Kolme syytä, miksi kiertotalous ei vielä toteudu halutulla tasolla

Raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­ta ja mate­ri­aa­lien uusio­käy­tös­tä puhu­taan yhä useam­min ja myös kehi­tys­tä on tapah­tu­nut. Edel­leen olem­me kui­ten­kin tilan­tees­sa, jos­sa raken­nus­jä­tet­tä syn­tyy val­ta­via mää­riä. Eri­tyi­ses­ti uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­tet­ty sement­ti on yksi suu­rim­mis­ta yksit­täi­sis­tä ympä­ris­töä eni­ten kuor­mit­ta­vis­ta raaka-aineista. 

Suo­mi on mui­den EU-jäsen­mai­den tavoin sitou­tu­nut hyö­dyn­tä­mään 70 % raken­nus­jät­tees­tä vuo­teen 2020 men­nes­sä. Tuo aika­ra­ja on kui­ten­kin jo umpeu­tu­nut ja hyö­dyn­tä­mi­sas­te on edel­leen alle 60 %. Suo­mi, jon­ka kun­nian­hi­moi­se­na tavoit­tee­na on toi­mia mm. kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vi­jä­nä on tavoit­tees­ta jäljessä. 

Mitä haas­tei­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­teen liit­tyy ja mit­kä ovat syi­tä sil­le, ettei se toteu­du edes Suo­mes­sa vie­lä halu­tul­la tasol­la? 

  1. Meil­lä ei ole tar­peek­si tie­toa  

Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien uudel­leen hyö­dyn­tä­mi­nen on mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa, kun puhu­taan raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­ta. Mate­ri­aa­lien uusio­käyt­tö vaa­tii kui­ten­kin tark­kaa suun­nit­te­lua, val­mis­te­lua, yhteis­työ­tä sekä lain­sää­dän­nön ymmärtämistä. 

Eri­lai­set mate­ri­aa­li­pan­kit mah­dol­lis­ta­vat sen, että eri toi­mi­jat voi­vat ilmoit­taa esi­mer­kik­si tie­tyis­sä pur­ku­koh­teis­sa syn­ty­vis­tä pur­ku­jät­teis­tä. Tätä tie­toa voi toi­nen toi­mi­ja hyö­dyn­tää mate­ri­aa­li­pan­kin kaut­ta ja uudel­leen­käyt­tää toi­sel­le kel­paa­ma­ton­ta mate­ri­aa­lia. Ongel­mak­si muo­dos­tuu kui­ten­kin se, että luo­tu­ja mate­ri­aa­li­pank­ke­ja ei osa­ta hyö­dyn­tää riit­tä­vän tehok­kaas­ti. Tai jos osa­taan, niin tie­to saa­vut­taa oikeat tahot lii­an myöhään. 

Saa­ta­vil­la ole­van tie­don puu­te uudel­leen hyö­dyn­net­tä­vis­tä raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta aiheut­taa mer­kit­tä­viä haas­tei­ta. Tar­vi­taan lisää tie­toa ja tut­ki­mus­ta sekä sen perus­teel­la sel­kei­tä viran­omais­oh­jei­ta ja sää­dök­siä, jot­ta pys­tym­me moni­puo­li­ses­ti hyö­dyn­tä­mään eri­lai­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja uudel­leen. Suo­men Val­tio­neu­vos­ton sel­vi­tyk­sen mukaan pure­tuis­sa mate­ri­aa­leis­sa on pal­jon hyö­dyn­tä­mis­po­ten­ti­aa­lia, mut­ta ongel­mak­si koi­tuu näi­den mate­ri­aa­lien osoit­ta­mi­nen uudis­ra­ken­ta­mi­seen sovel­tu­vak­si. On haas­ta­vaa uudel­leen hyö­dyn­tää mate­ri­aa­le­ja, jos sel­ke­ää ohjeis­tus­ta nii­den jat­ko käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole saatavilla. 

Kuva: Pixa­bay
  1. Jär­jes­tel­män muut­ta­mi­nen on hidas­ta 

Yksi haas­ta­vim­mis­ta asiois­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­sa ja eri­tyi­ses­ti mate­ri­aa­lien uusio­käy­tös­sä on lain­sää­dän­tö. Raken­nus­tuot­tei­den tulee täyt­tää tie­tyt kri­tee­rit, jot­ta nii­tä voi­daan hyö­dyn­tää. Ongel­mak­si nousee luon­nol­li­ses­ti se, että kau­an sit­ten sää­de­tyis­sä sää­dök­sis­sä ei olla otet­tu huo­mioon uudel­leen hyö­dyn­net­tä­viä materiaaleja. 

Puhu­taan jär­jes­tel­mä­ta­son ongel­mas­ta. Puhu­taan jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa täl­lä het­kel­lä vaa­di­taan suur­ta val­veu­tu­nei­suut­ta ja vai­van­nä­köä, jot­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lout­ta pys­tyt­täi­siin toteut­ta­maan riit­tä­väl­lä tasolla. 

Lain­sää­dän­nön tuo­mat haas­teet eivät kui­ten­kaan anna meil­le täyt­tä vapau­tus­ta ongel­mien rat­ko­mat­ta jät­tä­mi­seen. On niin val­tion, kun­tien kuin yri­tys­ten vas­tuul­la mah­dol­lis­taa ja luo­da edel­ly­tyk­set sil­le, että yhtei­ses­ti ase­te­tut tavoit­teet voi­daan saavuttaa. 

  1. Asiat ovat vie­lä lii­an hyvin todel­li­sel­le muu­tok­sel­le 

Meil­le ope­te­taan jo perus­kou­lus­sa, että nykyi­set toi­min­ta­ta­vat eivät mah­dol­lis­ta kes­tä­vää tule­vai­suut­ta. Kui­ten­kin vain har­va val­tio, kun­ta, yri­tys tai yksi­lö on val­mis muut­ta­maan toi­min­ta­ta­po­jaan niin, että ilmas­ton­muu­tos­ta saa­tai­siin hil­lit­tyä ja luon­non moni­muo­toi­suut­ta säilytettyä. 

On inhi­mil­lis­tä olla tart­tu­mat­ta toi­meen, jos kon­kreet­ti­nen hätä ei näy tai kuu­lu omas­sa arjes­sa. Myös ongel­man laa­juus uuvut­taa. Mitä mer­ki­tys­tä yksit­täi­sen raken­nus­liik­keen teke­mi­sel­lä on, jos kaik­ki muut teke­vät kuten ennenkin?

Poh­dit­ta­vak­si jää, että mikä on se het­ki, kun toi­min­ta­ta­po­ja ale­taan todel­la muuttaa?