Ilmastoystävällisempi juhannus

Tri­fa­mi 3D koko­si yhteen nel­jä vink­kiä koh­ti ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää juhan­nuk­sen viettoa.

1. Aja­mi­nen kohteisiin

Juhan­nus saa ihmi­set reis­su­mie­lel­le ja val­ta­tiet täyt­ty­vät yhä enem­män kas­va­vis­ta ruuh­kis­ta. Kes­ki­ke­sän juh­laa men­nään viet­tä­mään mökeil­le, musiik­ki­fes­ti­vaa­leil­le, suku­lai­sil­le tai kau­pun­kei­hin ihan vain vaih­te­lun vuok­si. Juhan­nus­lii­ken­ne voi olla stres­saa­vaa, aikaa vie­vää ja pahim­mil­laan jopa vaa­ral­lis­ta. Tot­ta kai jokai­nen suo­ma­lai­nen ansait­see hel­po­tuk­sen valit­se­mas­saan pai­kas­sa pit­kän tal­ven jäl­keen ja halu vaih­taa mai­se­maa on erit­täin ymmär­ret­tä­vää. Kui­ten­kin tapo­ja siir­tyä pai­kas­ta toi­seen on monia ja moni niis­tä on myös tur­val­li­sem­pia - jopa hauskempia.

Moni valit­see auton ensim­mäi­sek­si vaih­toeh­dok­si siir­ryt­täes­sä viet­tä­mään juhan­nus­ta, joka on toki ymmär­ret­tä­vää ja useis­sa tapauk­sis­sa myös vält­tä­mä­tön­tä. On kui­ten­kin pal­jon tilan­tei­ta, jos­sa autol­la liik­ku­mi­nen on tur­haa. Esi­mer­kik­si suu­rem­mat fes­ti­vaa­lit sijait­se­vat usein lähel­lä vil­kas­ta kau­pun­ki aluet­ta ja näi­hin paik­koi­hin kul­ku esi­mer­kik­si junal­la on todel­la help­poa. Junal­la mat­kus­ta­mi­nen on myös vähem­män stres­saa­vaa ja mikä paras­ta, Suo­men kesä­mai­se­mat avau­tu­vat par­hai­ten juu­ri junan ikku­nas­ta. Toki mikä­li mök­ki sijait­see kau­ka­na kor­ves­sa ja mat­ka­ta­va­raa on pal­jon, on auto vält­tä­mä­tön vaih­toeh­to. Kui­ten­kin on hyvä muis­taa, että autoil­les­sa­kin on mah­dol­lis­ta vähen­tää kulu­tus­ta, esi­mer­kik­si kimp­pa­kyy­tien avul­la, ja ruuh­kat­kin pie­ne­ni­si­vät sil­loin, jos useam­pi ihmi­nen omak­sui­si tämän tavan.

Jos idea­na on viet­tää kau­pun­ki juhan­nus ja men­nä ihai­le­maan illal­la lähia­lu­een kok­ko­ja, par­hai­ten se tapah­tuu pyö­räl­lä. Ei vain sik­si että se on toi­nen ilmas­to teko, vaan sik­si että juhan­nus avau­tuu par­hai­ten koke­mal­la koko kesän hie­nous läpi vaih­tu­vien mai­se­mien ulkoil­mas­sa. Voi­si sanoa, että niin hie­not kuin kokot ovat­kin, se oikea juhan­nuk­sen tun­tu voi tul­la eni­ten juu­ri pyö­rä­mat­kal­la. Mat­ka päi­hit­tää päämäärän.

2. Ruo­ka­va­lin­nat

Juhan­nuk­se­na ruo­ka on kes­ki­pis­tee­nä gril­li­ke­lei­neen ja sato­kau­den tuo­rei­ne anti­mi­neen. Jos tänä juhan­nuk­se­na vie­lä tekee mie­li teh­dä mer­kit­tä­vä ilmas­to­te­ko ate­rian kyl­kiäi­se­nä, on ruo­ka­va­lin­to­jen miet­ti­mi­nen hyvä paik­ka aloit­taa. On arvioi­tu, että suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja voi tuo­te­va­lin­noil­laan vähen­tää ruo­ka­va­lion­sa ilmas­to­pääs­tö­jä jopa 30–40%. Pel­käs­tään valit­se­mal­la kas­vis­vaih­toeh­to­ja voi omia ilmas­to­pääs­tö­jään vähen­tää jo 20–40%. 

Koti­mais­ten raa­ka-ainei­den ja lähi­ruo­an suo­si­mi­nen on myös mer­kit­tä­vää pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta. Liha­tuot­teis­ta nau­dan­li­han ilmas­to­pääs­töt ovat kaik­kein suu­rim­mat: koti­mai­sen nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on 15kg CO2/ liha­ki­lo ja esi­mer­kik­si Bra­si­lias­ta tuo­dun nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on jopa 40kg CO2/ liha­ki­lon luok­kaa. Koti­mai­sen sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 4-5kg CO2/ liha­ki­lo, kun taas ulko­mail­ta tuo­dun sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 7-10kg CO2/ liha­ki­lo. Kuka­pa ei haluai­si suo­sia suomalaista.

Mit­kä sit­ten ovat kaik­kein ilmas­to­ys­tä­väl­li­sim­mät ruo­at? Näi­tä ovat luon­non­ka­lat (ilmas­to­vai­ku­tus 0,8kg CO2/ kg) ja koti­mai­set kas­vik­set ja juu­rek­set (ilmas­to­vai­ku­tus 0,1- 0,4kg CO2/ kg). Vink­ki­nä vie­lä: juhan­nuk­sen aikai­se­na sato­kau­te­na par­haim­mil­laan ovat pork­ka­nat, puna­juu­ret, kuk­ka­kaa­lit, retii­sit, her­neet, man­si­kat ja varhaisperunat.

Läh­teet: ilmasto-opas.fihsy.fi

Kuva: Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D


3. Fik­sum­paa puun polttoa

Juhan­nuk­se­na mai­se­man­vaih­dos mökil­le aiheut­taa monil­le vii­kon­lo­pun mit­tai­set juhan­nus­pääs­töt, kun mökil­lä syty­tel­lään puu­läm­mi­tys­tä, gril­liä, kiu­as­ta ja juhan­nus­kok­koa. Suo­mes­sa puun­polt­to on suu­rin pien­hiuk­kas­ten läh­de ja vapaut­taa palaes­saan ilma­ke­hään myös mus­taa hiil­tä, PAH-yhdis­tei­tä ja hii­li­diok­si­dia. Ei nyt kui­ten­kaan tar­vit­se huo­les­tua lii­kaa, sil­lä puun­pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­sia voi­daan vähen­tää pie­nin kons­tein, jol­loin ihan heti näis­tä ei aina­kaan vie­lä tar­vit­se luopua. 

Sään­nöl­li­nen nuo­hous, tuli­si­jo­jen kun­nos­sa­pi­to ja hyvän vedon yllä­pi­tä­mi­nen takaa­vat täy­del­li­sen pala­mi­sen, opti­maa­li­sen läm­pö­ti­lan ja pol­ton hyö­ty­suh­teen. Nämä puo­les­taan sääs­tä­vät ener­gi­aa ja aut­ta­vat vähen­tä­mään yli­mää­räi­siä pääs­tö­jä. Puu­ta pol­tet­taes­sa mate­ri­aa­lien valin­nal­la on myös mer­ki­tys­tä, sil­lä ran­ka­puun tai kas­va­vien pui­den hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin nopeas­ti maa­tu­vien lat­va­täh­tei­den, risu­jen ja oksien polt­ta­mi­sen. On myös tär­ke­ää, että puu­maa­te­ri­aa­li on täy­sin kui­vaa, sil­lä kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li palaa epä­puh­taas­ti vapaut­taen ilma­ke­hään enem­män ilman­saas­tei­ta

Mones­ti näh­dään, että ros­kat­kin on käte­vä hävit­tää heit­tä­mäl­lä ne pala­van puun jouk­koon, mut­ta ilma­ke­hän kan­nal­ta tämä aiheut­taa vain lisää pääs­tö­jä. On esi­mer­kik­si arvioi­tu, että yhtä pol­tet­tua muo­vi­ki­loa koh­den hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä muo­dos­tuu 3kg CO2/ kg. Jos muo­vi­ki­lo kui­ten­kin kier­rä­te­tään, muo­vi­ki­lon koko elin­kaa­ren hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä voi­daan sääs­tää jopa 1,5kg CO2/ kg. Kum­man siis valit­set: ros­kien polt­ta­mi­sen vai kierrättämisen?

Läh­teet: yle.fihelda.helsinki.fi

4. Mökis­tä ekologinen

Suo­ma­lai­nen mök­ki­kult­tuu­ri on jo itses­sään hyvin oma­va­rai­nen ja ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen ja on hie­noa, että ihmi­set ovat omak­su­neet sen osa­na moder­nia elä­män­tyy­liä. Pesey­ty­mi­nen tapah­tuu jär­vi­ve­del­lä, huus­sit ovat usein vedet­tö­miä ja ruo­kaa­kin saa mah­dol­li­ses­ti omas­ta jär­ves­tä. Läm­mi­tys teh­dään usein takal­la ja ruo­kaa­kin teh­dään avo­tu­lel­la, mut­ta oli­si­ko vie­lä mah­dol­lis­ta teh­dä suo­ma­lai­sis­ta mökeis­tä entis­tä­kin eko­lo­gi­sem­pia.

Perin­tei­nen alkeel­li­nen mök­ki on monel­le ilo jo itse­sään ja on upea huo­ma­ta, että suo­ma­lai­set osaa­vat täs­tä naut­tia. Kui­ten­kin jos halu­taan yllä­pi­tää jon­kin näköis­tä moder­nim­paa elä­män tapaa mökil­lä, voi sen­kin teh­dä nyky­ään osin oma­va­rai­ses­ti. Esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­leil­la voi­daan taa­ta mök­kiin vaa­dit­ta­vat muka­vuu­det jous­ta­vas­ti ja ilmas­toa sääs­täen.
 
Aurin­ko­pa­nee­lit ovat kehit­ty­neet niin pal­jon, että sen hank­ki­mi­nen voi olla jopa talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Aurin­ko­pa­nee­le­ja voi­daan asen­taa mök­kei­hin myös ilman että se oli­si kiin­ni mis­sään säh­kö­ver­kos­sa. Se voi tar­jo­ta hyviä rat­kai­su­ja myös sil­loin kun muu­ta ener­gian tuot­to mah­dol­li­suut­ta ei edes ole lähel­lä, esi­mer­kik­si saa­ril­la. Par­haim­mil­laan aurin­ko­pa­nee­lien tuot­ta­ma säh­kö riit­tää kaik­kiin tar­pei­siin ja yli­jää­mä säh­köä voi jopa myy­dä takai­sin säh­köyh­tiöil­le. Sii­nä­pä vas­ta kiertotaloutta!

Arvolähtöinen yritys

Mil­lai­sek­si yri­tyk­sek­si Tri­fa­mi 3D iden­ti­fioi­tuu? Tämä kysy­mys tulee vas­taan useam­min ulkoa päin, mut­ta poh­dim­me asi­aa myös orga­ni­saa­tiom­me sisäl­tä käsin. Iden­ti­teet­ti koos­tuu sen jokai­ses­sa yhtey­des­sä monis­ta eri osa-alueis­ta; ole­mus, luon­ne, arvot, tar­koi­tus ja vai­ku­tuk­sel­li­suus. Me Tri­fa­mi­lai­set iden­ti­fioi­dum­me vah­vas­ti arvo­läh­töi­sek­si yri­tyk­sek­si, jos­sa kier­to­ta­lout­ta tuke­va raken­ta­mi­sen tuo­tan­to on vih­reä avain koh­ti kes­tä­väm­pää tulevaisuutta. 

Tar­kem­min sanot­tu­na haluam­me yri­tyk­ses­säm­me kehit­tää raken­nus­teol­li­suut­ta eko­lo­gi­ses­ti ja inno­va­tii­vi­ses­ti luo­mal­lam­me eko­sys­tee­mil­lä, joka hyö­dyn­tää ole­mas­sa ole­van pur­ku­ma­te­ri­aa­lin mah­dol­li­sim­man tehok­kaas­ti ja val­mis­taa raken­nuk­sia uusien tek­no­lo­gioi­den avul­la yhdes­sä kump­pa­ni­ver­kos­ton kans­sa. Tär­keim­piä arvo­jam­me ovat: 

  • Eko­lo­gi­suus - maa­pal­lon kuor­mi­tuk­sen vähen­tä­mi­nen on toi­min­tam­me kulmakiviä
  • Yhtei­söl­li­syys - toi­min­tam­me perus­tuu eri­lais­ten osaa­mi­sa­lo­jen ja ideoi­den yhdistämiseen 
  • Vas­tuul­li­suus - meil­lä on oma­tun­to ja kan­nam­me vas­tuu­ta sekä ympä­ris­tös­tä että ihmisistä 
  • Myön­tei­syys - suh­tau­dum­me haas­tei­siin raken­ta­vas­ti ja pyrim­me löy­tä­mään rat­kai­su­ja syn­kis­te­lyn sijaan 
  • Kehi­tys - uudet ideat, tek­no­lo­giat ja pro­ses­sit mah­dol­lis­ta­vat toi­min­tam­me, jon­ka kaut­ta edis­täm­me parem­man huo­mi­sen rakentumista 
  • Tasa-arvo - pyrim­me rat­kai­se­maan haas­tei­ta glo­baa­lil­la tasol­la koko ihmis­kun­nan hyväksi 
  • Ihmi­syys - käy­täm­me ihmis­ten luo­maa tek­no­lo­gi­aa ja ideoi­ta ihmi­siä varten 
Kuva: Jose­fii­na / Tri­fa­mi 3D

YK eli Yhdis­ty­neet kan­sa­kun­nat on lis­tan­nut monien mui­den taho­jen tavoin omat kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teen­sa. Seu­raa­vas­sa on lis­ta kai­kis­ta YK:n tavoit­teis­ta, jois­ta löy­tyy pal­jon yhteis­tä myös Tri­fa­mi 3D:n tavoit­tei­den ja toi­min­nan kans­sa. Teem­me jat­ku­vas­ti töi­tä kan­sain­vä­lis­ten yhteyk­sien luo­mi­sen eteen ja olem­me­kin saa­vut­ta­neet nii­tä jo hyvin. 

  • Ei köy­hyyt­tä 
  • Ei näl­kää 
  • Ter­veyt­tä ja hyvinvointia 
  • Hyvä kou­lu­tus 
  • Suku­puol­ten tasa-arvo 
  • Puh­das vesi ja sanitaatio 
  • Edul­lis­ta ja puh­das­ta energiaa 
  • Ihmi­sar­vois­ta työ­tä ja talous­kas­vua 
  • Kes­tä­vää teol­li­suut­ta, inno­vaa­tio­ta ja infra­struk­tuu­ria 
  • Eriar­voi­suu­den vähen­tä­mi­nen 
  • Kes­tä­vät kau­pun­git ja yhtei­söt 
  • Vas­tuul­lis­ta kulut­ta­mis­ta 
  • Ilmas­to­te­ko­ja 
  • Vede­na­lai­nen elämä 
  • Maan­pääl­li­nen elä­mä 
  • Rau­haa ja oikeu­den­mu­kai­suut­ta 
  • Yhteis­työ ja kump­pa­nuus 

Läh­de: Finnpartnership

YK:n kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­teet pai­not­ta­vat sitä, kuin­ka yksi­tyi­sen sek­to­rin kan­nat­ta­va lii­ke­toi­min­ta on täy­den­tä­vä voi­ma maa­il­man­laa­jui­ses­sa kehi­ty­sa­vus­sa. Glo­baa­li kehi­tys siis itses­sään on yri­tyk­sil­le eri­tyi­nen mah­dol­li­suus. Finn­part­ners­hip onkin hyvä esi­merk­ki sel­lai­ses­ta yhteis­työs­tä, jon­ka avul­la Tri­fa­mi voi omia tavoit­tei­taan saavuttaa. 

Meil­lä Tri­fa­mi 3D Oy:ssa tuo­tan­to ja kova lii­ke­toi­min­ta koh­taa­vat ihmi­syy­den sen moni­nai­suu­des­saan ja peh­meät arvot toi­min­tam­me taustalla.

Open Bioeconomy Week x Trifami 3D

Maa­pal­lon kes­tä­vyys­va­jeen haas­teet kos­ket­ta­vat mei­tä kaik­kia. Ne ovat niin moni­mut­kai­sia, ettei kukaan voi rat­koa nii­tä yksin. Haas­tei­den selät­tä­mi­seen tar­vi­taan yhtei­siä arvo­ja, saman­hen­ki­siä toi­mi­joi­ta ja poik­ki­tie­teel­lis­tä yhteis­työ­tä eri tie­tee­na­lo­jen ja toi­mia­lo­jen kes­ken. Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lun jär­jes­tä­mä Open Bio­eco­no­my Week toi yhteen bio­ta­lou­den ja digi­ta­li­saa­tion – tie­tee­na­lat, jot­ka eivät vält­tä­mät­tä kes­kus­te­le kes­ke­nään, mut­ta voi­vat tuo­da toi­sil­leen lisä­ar­voa – kes­tä­vyys­va­jet­ta unohtamatta. 

Kevä­tau­rin­gon alla tri­fa­mi­lai­set ovat val­mis­tel­leet Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lun kans­sa yhteis­työs­sä kan­sain­vä­lis­tä Open Bio­eco­no­my Week-vir­tu­aa­li­ta­pah­tu­maa, jos­sa hämeen­lin­na­lais­yri­tyk­set, huip­pu­asian­tun­ti­jat ja oppi­lai­tok­set koh­ta­si­vat toi­sen­sa tou­ko­kuun lopul­la. Open Bio­eco­no­my Week (OBW) -tapah­tu­ma jär­jes­tet­tiin 25-27.5. ja Tri­fa­mi 3D otti veto­vas­tuun tapah­tu­man Busi­ness day-osios­ta. ”Tie­kart­ta kier­to­ta­lou­teen” tee­mal­la kul­ke­nut Busi­ness day-tapah­tu­mao­sio jär­jes­tet­tiin Hämeen­lin­nan Raa­ti­huo­neel­la ja ver­kos­sa osa­na Open Bio­eco­no­my Week -tapahtumaa. 

Tapah­tu­ma­ko­ko­nai­suus toi yhteen bio­ta­lou­den ja digi­ta­li­saa­tion uusim­mat tut­ki­mus ja kehi­ty­sin­no­vaa­tiot sekä yri­tys­toi­min­nan, toi­nen tois­taan mie­len­kiin­toi­sem­pia puhu­jia ja asian­tun­ti­joi­ta. Tänä vuon­na OBW jär­jes­tet­tiin jo tois­ta ker­taa. Sen tar­koi­tuk­se­na on vakiin­nut­taa paik­kan­sa Hämeen­lin­nas­sa vuo­sit­tain keväi­sin jär­jes­tet­tä­vä­nä kan­sain­vä­li­se­nä tie­teel­li­se­nä kon­fe­rens­si­na sekä yri­tys­ta­pah­tu­ma­na, joka kas­vaa vuo­si vuo­del­ta vii­kon mit­tai­sek­si tapah­tu­ma­ko­ko­nai­suu­dek­si. Tänä vuon­na tapah­tu­man kol­me­päi­väi­nen raken­ne suun­ni­tel­tiin niin, että ensim­mäi­nen päi­vä kes­kit­tyi uusien tut­ki­mus, kehi­tys ja inno­vaa­tioi­den esit­te­lyyn, toi­nen päi­vä kes­kit­tyi bio­ta­lou­den digi­ta­li­saa­tion sekä kier­to­ta­lou­den lii­ke­toi­min­ta­mah­dol­li­suuk­sien kehit­tä­mi­seen ja kol­mas päi­vä edus­ti tapah­tu­man läpi­leik­kaa­vaa tee­maa, eli ver­kos­toi­tu­mis­ta. Yksi tilai­suu­den tavoit­teis­ta oli tuo­da eri alo­jen edus­ta­jat, niin tut­ki­jat, yrit­tä­jät kuin rahoit­ta­jat ja jul­kis­hal­lin­non edus­ta­jat, saman pöy­dän ääreen. 

Kuva, joka sisältää kohteen lattia, henkilö, sisä

Kuvaus luotu automaattisesti
Vasem­mal­la Timo Sol­lo, oikeal­la Esko Aho

Kes­ki­viik­ko­na 26.5. Tri­fa­mi 3D:n isän­nöi­mäs­sä Busi­ness day-tapah­tu­mao­sios­sa käsi­tel­tiin uusia tut­ki­musin­no­vaa­tio­ta ja tren­de­jä, sekä tar­kas­tel­tiin kier­to­ta­lou­den tule­vai­suu­den­nä­ky­miä digi­taa­li­suu­den näkö­kul­mas­ta. Tapah­tu­ma tar­jo­si pal­jon mie­len­kiin­toi­sia puheen­vuo­ro­ja eri­lai­sil­ta tut­ki­joil­ta ja asian­tun­ti­joil­ta, päät­tä­jil­tä ja lii­ke-elä­män edus­ta­jil­ta ympä­ri maa­il­maa. Päi­vän tee­man ympä­ril­lä pie­net yrit­tä­jät koh­ta­si­vat suu­ret toimijat.

Tie­sit­kö, että 40 % ihmi­sen kulut­ta­mi­ses­ta aiheu­tuu asu­mi­ses­ta? Käsi­tel­tä­vät aiheet ja tee­mat oli­vat moni­puo­li­sia alku­tuo­tan­nos­ta lii­kun­taan ja asu­mi­seen: maa­seu­tu ja ravin­to, bio­hii­li, lii­kun­ta ja mat­kai­lu sekä vai­kut­ta­vuus asu­mi­ses­sa. Eri­tyi­sen mie­len­kiin­tois­ta oli kuul­la, mitä kaik­kea kier­to­ta­lou­del­la on näi­hin tee­moi­hin tar­jo­ta. Päi­vän aika­na kuul­tiin puheen­vuo­ro­ja mm. bio­hii­les­tä ja saa­tiin sii­tä myös kon­kre­ti­aa Hämeen­lin­nan toril­la esi­te­tyn bio­hii­li­näy­tök­sen myö­tä. Näy­tök­sen kans­sa samaan aikaan toteu­tet­tiin yhteis­vas­tuu­ke­räys yhteis­työs­sä Hämeen­lin­na-Van­ajan seu­ra­kun­nan kans­sa. Päi­vän asiao­suu­den päät­ti Esko Ahon puheen­vuo­ro, jos­sa enti­nen pää­mi­nis­te­ri ava­si aja­tuk­si­aan sii­tä, miten digi­taa­li­set rat­kai­sut ja bio­ta­lous toi­mi­vat kas­vun läh­tee­nä.  Lisäk­si puheen­vuo­ro­ja tar­jo­si mm. Huawein Glo­baa­li kybe­tur­val­li­suus­joh­ta­ja Mika Lauh­de ja monet muut asian­tun­ti­jat Hämeen­lin­nas­ta ja maa­il­mal­ta. Myös raken­teil­la ole­va Kan­ta-Hämeen kier­to­ta­lous­tie­kart­ta esi­tel­tiin tapahtumassa. 

”Olen erit­täin innois­sa­ni tilai­suu­des­ta. On hie­noa, että olem­me saa­neet näin kovan jou­kon eri­lai­sia asian­tun­ti­joi­ta pai­kal­le. Täl­lai­set tilai­suu­det ovat erit­täin tär­kei­tä kier­to­ta­lou­den edis­tä­jiä niin tääl­lä meil­lä Hämees­sä kuin maa­il­mal­la­kin. Eri­tyi­ses­ti yri­tys­ten yhteis­työ kor­kea­kou­lu­jen ja tie­deyh­tei­sön kans­sa on kul­lan­kal­lis­ta – on upe­aa, että yri­tyk­set voi­vat jakaa omia koke­muk­si­aan ja pää­se­vät itse ammen­ta­maan kor­kea­kou­lu­jen huip­puo­saa­mi­ses­ta”, Timo Sol­lo Tri­fa­mi 3D:sta toteaa. 

Tapah­tu­ma sujui koko­nai­suu­des­saan parem­min kuin odo­tim­me. Sii­tä saam­me kiit­tää kaik­kia yhteis­työ­kump­pa­nei­tam­me, spon­so­rei­ta ja ihmi­siä tapah­tu­man taka­na – läm­min kii­tos. Kii­tos myös kai­kil­le kat­so­jil­le ja osallistujille! 

OBW Busi­ness Day Tie­kart­ta kier­to­ta­lou­teen-strii­mat­tiin live­lä­he­tyk­se­nä, kii­tos Show­tek­niik­ka Tor­vi­nen. Lähe­tys on kat­sot­ta­vis­sa myös jäl­ki­kä­teen osoit­tees­sa:  https://www.youtube.com/watch?v=XRYdgljNx2E  

Open Bio­eco­no­my Week on osa HAM­Kin koor­di­noi­maa LUO Net GOES Inter­na­tio­nal -han­ket­ta. Hank­keen pää­ta­voit­tee­na on nos­taa suo­ma­lai­sen bio­ta­lous- ja digi­taa­li­sen osaa­mi­sen pro­fii­lia kan­sain­vä­li­ses­ti, tuo­da Kan­ta-Hämeen entis­tä sel­vem­min bio- ja kier­to­ta­lou­den sovel­ta­van tut­ki­muk­sen kär­ki­maa­kun­nak­si, lisä­tä suo­ma­lai­sen bio­ta­lous­osaa­mi­sen vien­ti­mah­dol­li­suuk­sia, ver­kot­taa asian­tun­ti­jat kes­ke­nään ja kan­sain­vä­li­ses­ti, sekä lisä­tä opis­ke­li­joi­den kiin­nos­tus­ta alaa koh­taan.  

Mitä meille kuuluu? Osa II

Tri­fa­min kuu­lu­mi­set: tou­ko­kuu 2021

Vies­tin­tä­tii­mis­tä oli jäl­leen aika ottaa yhteyt­tä Tri­fa­mi 3D:n toi­mi­tus­joh­ta­jaan ja käy­dä läpi kulu­neen puo­len vuo­den kuu­lu­mi­set – vii­mek­si tapa­sim­me näis­sä mer­keis­sä loka­kuus­sa 2020. Syk­syl­lä Tri­fa­min toi­min­ta pai­not­tui tuo­te­ke­hi­tyk­seen, mihin liit­tyen mar­ras­kuus­sa pidet­tiin pilot­ti­hank­keen tie­do­tus­ti­lai­suus Hämeen­lin­nas­sa Kara­no­jal­la. ELY-hank­keen mah­dol­lis­ta­man pilo­tin tar­koi­tuk­se­na oli tes­ta­ta kier­rä­te­tys­tä beto­nis­ta val­mis­tet­tua uusio­be­to­nia eli uusio­be­to­ni­re­sep­tim­me toi­mi­vuut­ta ja lop­pu­tu­lok­se­na valet­tiin­kin muot­tei­hin suu­ria beto­ni­kir­jai­mia. Lop­pu­tu­los oli kai­kin puo­lin onnis­tu­nut. Yhdes­sä yhteis­työ­kump­pa­nei­dem­me kans­sa kehi­tet­ty resep­ti todet­tiin siis toi­mi­vak­si, mikä oli iso askel eteen­päin matkallamme. 

Seu­raa­vas­sa vai­hees­sa työm­me jat­kui sen paris­sa, min­kä­lai­sia tuot­tei­ta voim­me täl­lä resep­til­lä val­mis­taa ja kenen kans­sa eli uusien yhteis­työ­kump­pa­nei­den kar­toi­tus­työ jat­kui. Kiin­nos­tus tuot­tee­seem­me eli ECOT­RAIN -uusio­be­to­ni­re­sep­tiin on kas­vusuh­dan­tees­sa ja Suo­mes­sa val­li­te­se­va niin sanot­tu “asiail­mas­to”, eli lisään­ty­vä kiin­nos­tus kier­to­ta­lout­ta koh­taan yli­pää­tään, tukee Tri­fa­min tavoit­tei­ta hyvin. Pilo­toin­ti jat­kuu koko ajan ja esi­mer­kik­si uusia tes­tausa­luei­ta ja -ympä­ris­tö­jä etsi­tään jat­ku­vas­ti. ECOT­RAIN -pal­ve­lu­kon­sep­ti koko­nai­suu­des­saan on myös men­nyt eteen­päin; olem­me luo­neet lois­ta­via yri­ty­syh­teis­työ­ku­vioi­ta, mikä mah­dol­lis­taa toi­min­tam­me jat­ku­vuu­den. Näi­den yhteis­työ­ku­vioi­den lisää­mi­nen ja jalos­ta­mi­nen on teh­tä­vä­lis­tal­lam­me myös lähi­tu­le­vai­suu­des­sa, sil­lä mitä isom­paa luom­me, sitä enem­män osaa­jia tar­vit­sem­me. Mitä ECOT­RAIN –kon­sep­tin kans­sa sit­ten teh­dään seu­raa­vak­si? Pal­ve­lui­de­aa vie­dään edel­leen eteen­päin ja kehi­te­tään. Uusio­be­to­nia tes­ta­taan jat­ku­vas­ti Suo­mes­sa, mut­ta samal­la teem­me työ­tä kan­sain­vä­lis­ten mark­ki­noi­den kar­toit­ta­mi­sen eteen. Olem­me jo luo­neet kon­tak­te­ja ja hyviä kana­via tule­vai­suut­ta varten.

Jou­lu­kuus­sa annoim­me lausun­non End of was­te (EoW) –laki­muu­tok­seen, jon­ka myö­tä tuot­teen, esi­mer­kik­si käy­te­tyn raken­nus­ma­te­ri­aa­lin jät­teek­si luo­kit­te­lu voi päät­tyä koko­naan. Tämä on vält­tä­mä­tön­tä, jot­ta kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­lia voi­daan käyt­tää lain sil­mis­sä tuot­tee­na uusien tuot­tei­den val­mis­tuk­ses­sa. Haluam­me pai­not­taa eri­tyi­ses­ti pur­ku­ma­te­ri­aa­lis­ta teh­tä­vää uusio­ma­te­ri­aa­lia sekä sen käyt­tä­mi­sen vält­tä­mät­tö­myyt­tä. Pyrim­me ole­maan omal­ta osal­tam­me muka­na työ­höm­me liit­ty­väs­sä pää­tök­sen­teos­sa myös jatkossa. 

Kevääl­lä Tri­fa­mis­sa on ollut työn alla laa­ja­mit­tai­nen orga­ni­saa­tio­muu­tos ja sen ympä­ril­lä yri­tyk­sem­me hal­lin­nol­li­nen puo­li on uudis­tu­nut. Alku­vuo­des­ta päi­vi­tet­tiin suu­rem­man mit­ta­kaa­van lii­ke­toi­min­ta­suun­ni­tel­ma, jon­ka myö­tä orga­ni­saa­tion vas­tuu­alu­eet jaet­tiin ryh­miin: hal­lin­toon, mark­ki­noin­tiin, tuo­tan­toon, myyn­tiin ja vies­tin­tään. Vas­tuun jaka­mi­nen hel­pot­taa kaik­kea työ­tä eten­kin resurs­sien, osaa­mi­sen ja vas­tuun­jaon opti­moin­nin näkö­kul­mis­ta. Koko­nais­re­surs­se­ja lisät­tiin tie­toi­ses­ti ja suun­ni­tel­mam­me nii­den hyö­dyn­tä­mi­ses­tä on toteu­tu­nut hyvin. Orga­ni­saa­tio­muu­tok­sen yhtey­des­sä muo­kat­tiin myös yri­tyk­sen tie­to­suo­jaa, lisät­tiin joh­to­ryh­mä­työs­ken­te­lyä, pal­kat­tiin uusia teki­jöi­tä ja yri­tyk­siä yhteis­työ­hön sekä mah­dol­lis­tet­tiin osak­kei­den osta­mi­nen; täl­lä het­kel­lä haus­sa ovat eri­tyi­ses­ti pää­oma­si­joit­ta­jat ja sitä myö­tä toi­min­nan rahoi­tuk­sen tur­vaa­mi­nen. Nyt kat­se on vah­vas­ti yhteis­työs­sä ja sen mer­ki­tyk­ses­sä; teem­me jat­ku­vas­ti töi­tä uusia yhteis­työy­ri­tyk­siä sekä asian­tun­ti­joi­ta kar­toit­taen. Tähän asti toi­min­taam­me on rikas­tut­ta­nut nime­no­maan se suu­ri asian­tun­ti­joi­den jouk­ko, jon­ka kans­sa työs­ken­te­lem­me. Täs­tä hyvä­nä esi­merk­ki­nä toi­mii tou­ko­kuus­sa Hämeen­lin­nas­sa jär­jes­tet­tä­vä Open Bio­eco­no­my Week –tapah­tu­ma, jon­ka yhte­nä tapah­tu­mai­sän­tä­nä Tri­fa­mi 3D Oy ylpeä­nä toi­mii. Tie­kart­ta Kier­to­ta­lou­teen -päi­vä koko­aa yhteen pie­net yrit­tä­jät sekä suu­ret toi­mi­jat, jot­ka kaik­ki teke­vät työ­tä kier­to­ta­lou­den paris­sa moni­puo­li­ses­ti eri aloil­la. Lisää infoa tapah­tu­mas­ta löy­dät Tri­fa­min sosi­aa­li­sen median kana­vis­ta (Face­book, Ins­ta­gram, Lin­ke­dIn) ja tapah­tu­man omil­ta sivuil­ta osoit­tees­ta https://openbioeconomyweek.org .

Oikea aika toimia on juuri nyt

Aika on se, joka käyt­tää todel­lis­ta val­taa myös suh­tees­sa maa­pal­loom­me. Emme tark­kaan tie­dä, pal­jon­ko meil­lä on aikaa jäl­jel­lä tai pal­jon­ko meil­lä on aikaa voi­tet­ta­va­na. Sen sijaan tie­däm­me, että meil­lä ei ole aikaa hukat­ta­va­na. Aika, joka meil­lä on, vaa­tii prio­ri­soin­tia oikei­siin asioi­hin. Nii­tä ajois­sa teke­mäl­lä voim­me pelas­taa jota­kin meil­le ainut­ker­tais­ta; koko­nai­sen elä­män, niin yksi­löi­den, kuin pla­nee­tan ja sen kan­to­ky­vyn näkökulmasta.

Ajan­ku­lun ajat­te­le­mi­nen on pelot­ta­vaa, mut­ta myös toi­vo­ri­kas­ta. Jos ei nyt, niin mil­loin sit­ten? Mei­dän kaik­kien perus­teh­tä­vä ja elä­män mer­ki­tys kie­tou­tuu sii­hen, miten tur­va­ta huo­mis­ta yhdes­sä. Oikea aika toi­mia on juu­ri nyt.

Maa­pal­lon kan­to­ky­ky ja samal­la tule­vien suku­pol­vien arki elin­ky­kyi­sel­lä pla­nee­tal­la on asia, johon meis­tä jokai­nen voi vai­kut­taa. Sit­ran tule­vai­suus sanas­tos­sa maa­pal­lon eko­lo­gi­nen kan­to­ky­ky, mää­ri­tel­lään kulu­tuk­sen, tuo­tan­non, jät­tei­den ja muun ihmi­sen toi­min­nan luon­nol­le aiheut­ta­man rasi­tuk­sen ylä­ra­jak­si. Kun tuo raja ylit­tyy, on seu­rauk­se­na ympä­ris­tö­tu­ho­ja, jot­ka vai­kut­ta­vat elin­kei­noi­him­me sekä joka­päi­väi­seen hyvin­voin­tiim­me. Jokai­nen meis­tä halu­aa näh­dä aamuau­rin­gon nouse­van. Jokai­nen meis­tä halu­aa hen­git­tää itseen­sä rai­kas­ta ilmaa. Jokai­nen meis­tä halu­aa syö­dä ravit­se­vaa ja her­kul­lis­ta ruo­kaa. Haluam­me näh­dä maa­il­man tur­val­li­se­na. Haluam­me näh­dä tule­vai­suu­den. Samoin myös Tri­fa­mi, joka halu­aa olla osa raken­ta­mi­sen kult­tuu­rin muu­tos­ta tule­vai­suut­ta kes­tä­vään suuntaan.

(Kuva: Jose­fii­na / Tri­fa­mi 3D)

Meil­lä on jat­ku­vas­ti tai­pu­mus elää tule­vai­suus pai­not­tei­ses­ti, vaik­ka herääm­me­kin joka aamu tähän nimen­omai­seen päi­vään. Elä­mä on annet­tu meil­le aja­tuk­si­na, koke­muk­si­na ja tekoi­na. Meil­lä onkin mah­dol­li­suus aja­tel­la oike­aan suun­taan ja vai­kut­taa teko­jen kaut­ta, saa­dak­sem­me elää elä­määm­me koke­muk­si­na myös tule­vai­suu­des­sa. Tule­vai­suut­ta ei voi­da vain odo­tel­la, se on luo­ta­va itse. Se on innos­ta­va ja toi­voa täyn­nä ole­va aja­tus. Tämä mah­dol­lis­taa maa­pal­lon hyvin­voin­nin ja kier­to­ta­lou­den edis­tä­mi­sen niin yksi­lön kuin orga­ni­saa­tioi­den­kin näkö­kul­mas­ta. Ydin­ky­sy­myk­set ovat seuraavat:

Mihin on tar­peel­lis­ta antaa aikaa juu­ri nyt ja kuin­ka olla osa­na luo­mas­sa tule­vai­suut­ta? Mikä kuu­luu juu­ri meille?

Ajan kans­sa olem­me aina mat­kus­ta­jan pai­kal­la, mut­ta suun­nan voim­me päät­tää itse. Aika­ta­lut­ta­mi­nen liit­tyy sii­hen, miten hal­li­tus­ti tuo­ta mat­kaa teem­me ja samal­la pää­sem­me tar­kas­te­le­maan sitä, lii­kum­me­ko oike­aan suun­taan. Yksi tapa lähes­tyä asi­aa orga­ni­saa­tiois­sa ja esi­mer­kik­si kun­nis­sa on laa­tia kier­to­ta­lous­stra­te­gia. Sen lyhyt, kes­ki­pit­kä ja pit­kä suun­ni­tel­ma, on yhtei­nen asiam­me. Se antaa meil­le kon­kreet­ti­si­na tekoi­na sen, miten tuo­tan­to ja kulu­tus saa­daan mah­du­tet­tua maa­pal­lon kan­to­ky­vyn rajoihin.

Kier­to­ta­lous­tra­te­gi­aan liit­tyen saam­me yhden ydin­ky­sy­myk­sen lisää: Kuin­ka pitää mate­ri­aa­lit käy­tös­sä mah­dol­li­sim­man pitkään?

Tämä on jo kenel­le tahan­sa meis­tä mah­dol­lis­ta teh­dä kon­kreet­ti­sik­si teoik­si. Mitä se tar­koit­taa käy­tän­nös­sä niis­sä ympä­ris­töis­sä, jois­sa itse voin vai­kut­taa? Sel­keim­mil­lään se on ker­ta­käyt­tö­ku­lu­tuk­sen sam­mut­ta­mis­ta ja miet­ti­mis­tä, kuin­ka tava­roi­ta ja raa­ka-ainei­ta jae­taan, kor­ja­taan, vuo­kra­taan, lai­na­taan ja kier­rä­te­tään.  Vai­kut­ta­mal­la näi­hin suo­je­lem­me elä­mää ja kaik­kia huo­mi­siam­me. Teem­me toi­von todek­si. Tähän pys­tym­me juu­ri nyt anta­mal­la näil­le ydin­ky­sy­myk­sil­le aikaa - sii­hen pai­no­tam­me täy­sin myös Trifamissa.