Suunnitelkaa tuote uusiobetonista ja tehkää kyseisestä tuotteesta muottikuva ja 3D-kuva.
Tuotteen tulee olla ympäristöystävällinen ja sisältää uusiobetonia.
Tehkää raportti siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa ja mitä uusiobetoni on.
Kuva: Pixabay
Projektin päätyttyä kaikki 16 ryhmää esittelivät raporttinsa ja tuotteensa meille. Tärkeimpänä oppina tässä projektista oli kasvattaa ymmärrystä uusiobetonin käyttömahdollisuuksista. Lisäksi oli hienoa todeta, että uusiobetonista saadaan kehiteltyä mitä erilaisempia tuotteita – vain mielikuvitus on rajana!
Mika Lauhde on vaatimattomasti kuvailtuna kyberturvallisuuden ja yksityisyyden ammattilainen. Mikalla on yli 30 vuoden kokemus kyberturvallisuudesta ja tietosuojasta. Hän on johtanut maailman suurimpien teleyritysten tietoturvatoimintoja sekä työskennellyt ympäri maailmaa erilaisissa avaintehtävissä.
Liiketoiminnan turvallisuudesta ja jatkuvuudesta vastaavana johtajana Mika vastasi Nokia Telecommunicationsilla (nyk. Nokia Networks) globaaleista kyberturvallisuustoimista. Hän huolehti mm. kyberiin liittyvistä hallitussuhteista, Nokian kriisinhallinnasta sekä matkapuhelimiin ja muihin tuotantotoimintoihin liittyvästä turvallisuudesta maailmanlaajuisesti. Huaweilla Mika puolestaan toimi kyberturvallisuudesta ja tietosuojasta vastaavana globaalina johtajana. Toimenkuvaan kuului neuvoa yhtiön ylintä johtoa politiikassa, lainsäädännössä, määräyksissä, teknologioissa sekä laajoissa kyberturvatrendeissä. Lisäksi hän johti valtioiden ja muiden sidosryhmien suhteita maailmanlaajuisesti.
Eikä tässä vielä kaikki! Mika on ollut myös SSH Communications Securityn hallintosuhteista ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja ja keksi tuolloin mm. SHH-protokollan. Lisäksi hän on ehtinyt olemaan 11 vuotta Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston jäsenenä. Iso-Britannian hallituksen kriittisen infrastruktuurin suojeluryhmässä CPNI:ssä hän on ollut myös vaikuttamassa vuosina 2005-2009.
Tällä hetkellä Mika on vanhempi tutkija Maastrichtin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tietosuoja- ja kyberturvallisuuskeskuksessa ja stipendiaatti Yhdistyneen kuningaskunnan tekniikan ja teknologian instituutissa (FIET).
Miten saimme Mikan mukaan Trifamiin?
“Se, että haluan olla mukana Trifamin toiminnassa on monen asian summa. Ihmiset, tahtotila sekä tapa ja tyyli ajaa oikeita asioita eteenpäin saa minut vakuuttuneeksi, että tässä kannattaa olla mukana. Yhteisen hyvän puolesta työskentely on minulle tärkeä asia. Olisi ollut vaikeaa sanoa ei tällaiseen tarjoukseen.”
On upeaa, että tiimissämme on raudanluja kyberturvallisuuden ammattilainen! Mika ei pienestä hätkähdä ja häneltä löytyy kansainvälistä kokemusta ja näkemystä enemmän kuin monelta meiltä yhteensä. Kiitos, että olet mukana tarinassamme Mika!
Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestetään tiistaina 3.5.2022 Open Bioeconomy Week - Business Day -tapahtuma. Tapahtumassa käsitellään sitä, mitä kaikkea kiertotalous voi mahdollistaa niin paikallisesti kuin globaalisti. Tapahtumaa pääsevät seuraamaan kaikki aiheesta kiinnostuneet livelähetyksen kautta tai paikan päällä Raatihuoneella. Tapahtuma on maksuton. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita ja linkki livelähetykseen löytyy tapahtuman sivuilta.
Me Trifamilta olemme mukana järjestämässä tätä tapahtumaa. Paikalla on yli kymmenen oman alansa asiantuntijaa, jotka jakavat ajatuksiaan ja näkemyksiään meitä kaikkia koskettavista aiheista kiertotalouden näkökulmista. Päivän aikana keskustellaan muun muassa kiertotalouden kiinnostavimmista liiketoimintamalleista, biotaloudesta, energiaratkaisuista teollisuudelle, uusiobetonin käyttämisestä sekä hiilikompensaatiosta. Tutustu ohjelmaan ja puhujiin lisää täällä.
Tapahtuman pääjärjestäjä on Hämeen Ecokierto Ry ja se on osa Kanta-Hämeen bio- ja kiertotalouden toimijoiden yhdessä järjestämää Hämeen KIERTO – Häme CIRCULAR -tapahtumakuukautta. Tutustu lisää koko kuukauden ohjelmaan täältä.
Rakentamisen kiertotaloudesta ja materiaalien uusiokäytöstä puhutaan yhä useammin ja myös kehitystä on tapahtunut. Edelleen olemme kuitenkin tilanteessa, jossa rakennusjätettä syntyy valtavia määriä. Erityisesti uudisrakentamisessa käytetty sementti on yksi suurimmista yksittäisistä ympäristöä eniten kuormittavista raaka-aineista.
Suomi on muiden EU-jäsenmaiden tavoin sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennusjätteestä vuoteen 2020 mennessä. Tuo aikaraja on kuitenkin jo umpeutunut ja hyödyntämisaste on edelleen alle 60 %. Suomi, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on toimia mm. kiertotalouden edelläkävijänä on tavoitteesta jäljessä.
Mitä haasteita rakentamisen kiertotalouteen liittyy ja mitkä ovat syitä sille, ettei se toteudu edes Suomessa vielä halutulla tasolla?
Meillä ei ole tarpeeksi tietoa
Rakennusmateriaalien uudelleen hyödyntäminen on merkittävässä roolissa, kun puhutaan rakentamisen kiertotaloudesta. Materiaalien uusiokäyttö vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua, valmistelua, yhteistyötä sekä lainsäädännön ymmärtämistä.
Erilaiset materiaalipankit mahdollistavat sen, että eri toimijat voivat ilmoittaa esimerkiksi tietyissä purkukohteissa syntyvistä purkujätteistä. Tätä tietoa voi toinen toimija hyödyntää materiaalipankin kautta ja uudelleenkäyttää toiselle kelpaamatonta materiaalia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että luotuja materiaalipankkeja ei osata hyödyntää riittävän tehokkaasti. Tai jos osataan, niin tieto saavuttaa oikeat tahot liian myöhään.
Saatavilla olevan tiedon puute uudelleen hyödynnettävistä rakennusmateriaaleista aiheuttaa merkittäviä haasteita. Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta sekä sen perusteella selkeitä viranomaisohjeita ja säädöksiä, jotta pystymme monipuolisesti hyödyntämään erilaisia rakennusmateriaaleja uudelleen. Suomen Valtioneuvoston selvityksen mukaan puretuissa materiaaleissa on paljon hyödyntämispotentiaalia, mutta ongelmaksi koituu näiden materiaalien osoittaminen uudisrakentamiseen soveltuvaksi. On haastavaa uudelleen hyödyntää materiaaleja, jos selkeää ohjeistusta niiden jatko käyttömahdollisuuksista ei ole saatavilla.
Kuva: Pixabay
Järjestelmän muuttaminen on hidasta
Yksi haastavimmista asioista rakentamisen kiertotaloudessa ja erityisesti materiaalien uusiokäytössä on lainsäädäntö. Rakennustuotteiden tulee täyttää tietyt kriteerit, jotta niitä voidaan hyödyntää. Ongelmaksi nousee luonnollisesti se, että kauan sitten säädetyissä säädöksissä ei olla otettu huomioon uudelleen hyödynnettäviä materiaaleja.
Puhutaan järjestelmätason ongelmasta. Puhutaan järjestelmästä, jossa tällä hetkellä vaaditaan suurta valveutuneisuutta ja vaivannäköä, jotta rakentamisen kiertotaloutta pystyttäisiin toteuttamaan riittävällä tasolla.
Lainsäädännön tuomat haasteet eivät kuitenkaan anna meille täyttä vapautusta ongelmien ratkomatta jättämiseen. On niin valtion, kuntien kuin yritysten vastuulla mahdollistaa ja luoda edellytykset sille, että yhteisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
Asiat ovat vielä liian hyvin todelliselle muutokselle
Meille opetetaan jo peruskoulussa, että nykyiset toimintatavat eivät mahdollista kestävää tulevaisuutta. Kuitenkin vain harva valtio, kunta, yritys tai yksilö on valmis muuttamaan toimintatapojaan niin, että ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä ja luonnon monimuotoisuutta säilytettyä.
On inhimillistä olla tarttumatta toimeen, jos konkreettinen hätä ei näy tai kuulu omassa arjessa. Myös ongelman laajuus uuvuttaa. Mitä merkitystä yksittäisen rakennusliikkeen tekemisellä on, jos kaikki muut tekevät kuten ennenkin?
Pohdittavaksi jää, että mikä on se hetki, kun toimintatapoja aletaan todella muuttaa?
Laura Salo on Etelä-Pohjanmaalta varttunut, sittemmin jyväskyläläistynyt ja osittain myös hattulalaistunut palveluliiketoiminnan asiantuntija. Trifamissa Laura toimii johdon assistenttina ja vastaa osaltaan kirjanpitoaineistojen dokumentoinnista, kokousjärjestelyistä ja -kirjauksista, SharePoint-ympäristön ylläpitämisestä ja toimii yhteyshenkilönä eri tiimien välillä.
Laura on suorittanut matkailu- ja ravitsemusalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, ja hän työskentelee tällä hetkellä myös Jyväskylän ammattikorkeakoulussa palveluliiketoiminnan asiantuntijana. Suurimman osan aikaisemmasta työurastaan Laura on tehnyt ruoanvalmistuksen parissa erilaisissa ammattikeittiöissä, joten sitä kautta vastuullisuuteen ja kierrätykseen liittyvät teemat ovat tulleet vuosien varrella tutuiksi.
Ruoka- ja ravintolapalveluiden vastuullisuuden ja siihen liittyvien tekijöiden tuntemuksesta on hyötyä myös Trifamilla työskentelemisessä. Vaikka toimialat ovat toisiinsa nähden hyvin erilaisia, vastuullista liiketoimintaa ajatellen molemmilla aloilla on sama tahtotila ja tarve kehittää toimintaansa jatkuvasti vastuullisempaan suuntaan.
”Vastuullisuuden lisäämiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja niiden ennakkoluulotonta kokeilemista riippumatta siitä, puhutaanko ruoka- ja ravintolapalveluista vai rakentamisesta. Jokainen toimiala voi osaltaan olla mukana rakentamassa parempaa huomista.”
Laura uskoo, että vastuullisuuden rooli liiketoiminnassa tulee jatkuvasti korostumaan. Asiakkaat ja rahoittajat kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota yrityksen vastuullisuuteen liiketoiminnassa -olipa kyseessä sitten ruoka tai rakentaminen. Vastuullisen liiketoiminnan avulla on mahdollista myös tuottaa lisäarvoa sekä yrityksille että asiakkaille ja saada kilpailuetua muihin toimijoihin verrattuna.
Tällä viikolla tarkastellaan sitä, miten kiertotalous otetaan huomioon Lontoon rakennetun ympäristön ilmastotoimissa. Tämä on kolmas osa Lontoo-aiheista blogi-sarjaa, jossa tutustutaan Lontoon kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastotoimiin.
Lontoon rakennusteollisuudesta muodostuu vuosittain 9.7 miljoonaa tonnia jätettä, josta 90% uusiokäytetään. Lontoo strategian tavoitteena on kuitenkin saavuttaa yli 95% rakennus- ja purkumateriaalien uusiokäyttöaste. Muita tavoitteita on pyrkiä hyötykäyttämään 95% kaivuujätteestä sekä kierrättämään 65% kunnallisjätteistä. Lisäksi Lontoo pyrkii olemaan omavarainen jätteiden käsittelijä vuoteen 2026 mennessä, tarkoittaen sitä, että 100% Lontoossa syntyneestä jätteestä käsiteltäisiin Lontoossa.
Kuva Lontoosta vuodelta 2012 / Josefiina, Trifami 3D
Rakennusalalla kiertotaloustoimia ohjaa Lontoon strategisen suunnitelman lisäksi kiertotalous ohjeistus (Circular economy guidance). Tämän tarkoituksena on tuoda kiertotalous aktiivisesti mukaan rakentamiseen, jotta Lontoon hiilineutraalisuustavoite voidaan saavuttaa suunnitellusti vuoteen 2030 mennessä. Ohjeistus tuo huomioita rakennuksen elinkaaren jokaiseen vaiheeseen, johon mukaan lukeutuu suunnittelu-, rakennus-, käyttö- ja purkuvaiheet. Suuremmille infrastruktuuri- ja rakennushankkeille on myös luotu täytettäväksi kiertotalous lausunto (Circular economy statement), jonka avulla rakentamisen toimijoita edesautetaan tekemään tietoisia, pitkäkestoisia päätöksiä resurssien kestävästä käytöstä ja vastuullisesta rakennus- ja purkumateriaalien käsittelystä. Lausunto lähetetään rakennuslupahakemuksen ohessa ja päivitetään uudelleen hankkeen ollessa valmis.
Lausunnossa tulee ilmoittaa seuraavat asiat:
1. Miten hankkeen purkumateriaalit aiotaan tulevaisuudessa uusiokäyttää tai kierrättää
2. Miten suunnitteluominaisuuksilla on pyritty vähentämään materiaalien käyttöä
3. Mahdollisuudet jätteiden/ purkumateriaalien käsittelyyn paikan päällä
4. Varastoimiseen ja kierrättämiseen sopeutuvat tilat ja paikka mistä kierrätysmateriaali on helposti kerättävissä
6. Kuinka tehokkuutta aiotaan valvoa ja seurata
Hakemuksessa on edellisen lisäksi tultava ilmi myös se, miten hanke tukee Lontoo-laajuisia tavoitteita saavuttaa aiemmin mainittu 95% rakennus- ja purkumateriaalien käyttöaste, 95% kaivuujätteen hyötykäyttöaste ja 65% kunnallisjätteen kierrätysaste. Lisäksi jos rakennuksen elinkaaren on suunniteltu olevan pitkä (yli 25 vuotta), tulee ilmoittaa miten pitkäikäisyys, mukautuvaisuus ja joustavuus otetaan suunnittelussa huomioon. Jos taas rakennuksen elinkaaren on suunniteltu olevan lyhyt (alle 25 vuotta), tulee hakemuksessa ilmoittaa uudelleenkäytettävyyden ja palautuvuuden huomioiminen.
Mielenkiintoisena lisähuomiona Lontoon strateginen suunnitelma nimeää CleanTech-innovaatiot tärkeäksi kiertotalouden mahdollistajaksi. Nämä auttavat kiertotalouden edistämistä niin energia-, liikenne-, jäte-, ruoantuotanto-, vesi- ja rakennusalalla. Tällä hetkellä 42% kaikista Englannin CleanTech myynneistä tapahtuu Lontoon alueella, jonka on sanottu tuoneen Lontoolle etulyöntiaseman hiilineutraalisuustoimissa. Tämän vuoksi kaupunki pyrkii aktiivisesti kannustamaan ja tukemaan tutkimusta, kehitystä, innovaatiota ja start-up yrityksiä. Lontoon pormestari on vielä lisäksi luvannut rakennuttaa CleanTech innovaatiokeskuksen Länsi-Lontooseen tarjoten työtilaa, yhteisöllisiä tiloja ja yritystukea, pyrkimyksenä luoda suurempi CleanTech toimijoiden keskittymä.
