Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki

Aiem­min tänä vuon­na Suo­mi sai mer­kit­tä­vää huo­mio­ta ympä­ris­tö­alal­ta kun Lah­ti valit­tiin Euroo­pan Ympä­ris­tö­kau­pun­gik­si 2021 (Euro­pean Green Capi­tal Award, EGCA) ensim­mäi­se­nä kau­pun­ki­na Suo­mes­sa. Kil­pai­lus­sa toi­sek­si tuli Lil­le ja kol­man­nek­si Stras­bourg. Euroo­pan komis­sio jakaa pal­kin­non vuo­sit­tain kau­pun­gil­le joka on saa­vut­ta­nut suu­rim­pia edis­ty­sas­ke­lei­ta kes­tä­vän kehi­tyk­sen eteen näyt­täen esi­mer­kil­lis­tä ympä­ris­tö­toi­min­taa. Kil­pai­lun kau­pun­git arvos­tel­laan 12 eri indi­kaat­to­ril­la, joi­hin kuu­luu ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lin­tä ja sopeu­tu­mi­nen, kes­tä­vä kau­pun­ki­lii­ken­ne, kes­tä­vä maan­käyt­tö, ilman­laa­tu, luon­to ja bio­di­ver­si­teet­ti, melu, vesi, jäte, hal­lin­to, ekoin­no­vaa­tio ja vih­reä kas­vu, sekä energiatehokkuus. 

Lah­ti suo­riu­tui eri­tyi­sen hyvin ilman­laa­dun, ekoin­no­vaa­tion ja vih­reän kas­vun, jät­teen sekä hal­lin­non kate­go­riois­sa. Näi­den edis­tys­tä on ohjan­nut kau­pun­gin kun­nian­hi­moi­set tavoit­teet, kuten tul­la kier­to­ta­lous­kau­pun­gik­si vuo­teen 2050 men­nes­sä sekä saa­vut­taa hii­li­neut­raa­li­suus vuo­teen 2025 men­nes­sä, joka on kym­me­nen vuot­ta aikai­sem­min kuin Suo­men laa­jui­nen tavoi­te tul­la hii­li­neut­raa­lik­si vuo­teen 2035 men­nes­sä. Mer­kit­tä­viä edis­ty­sas­ke­lei­ta kier­to­ta­lou­den suh­teen on jo saa­vu­tet­tu, ja jo nyt 99% koti­ta­louk­sien jät­teis­tä hyö­dyn­ne­tään, jois­ta kak­si kol­mas­osaa käy­te­tään ener­gian­tuo­tan­nos­sa ja lopus­ta teh­dään uusio­ma­te­ri­aa­le­ja. Kau­pun­gil­la on myös tehok­kai­ta toi­mia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sek­si, sil­lä kivi­hii­len käy­tös­tä luo­vut­tiin jo kevääl­lä 2019 uuden bio­läm­pö­lai­tok­sen val­mis­tues­sa, vaih­taen läm­mi­tyk­sen läh­teet kier­rä­tys­polt­toai­nee­seen ja ser­ti­fioi­tuun pai­kal­li­seen puu­hun. Tämä las­ki kau­pun­gin ener­gian­tuo­tan­non vuo­sit­tai­sia hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä 600 000 ton­nil­la. Lah­ti on myös perus­ta­nut hii­li­neut­raa­lin raken­ta­mi­sen kehi­tys­kes­kuk­sen yhdes­sä kau­pun­gin raken­nut­ta­jien kans­sa ede­saut­ta­maan raken­ta­mi­sen hii­li­ja­lan­jäl­jen pie­nen­tä­mis­tä ja tuke­maan raken­nusa­lan kier­to­ta­lou­den innovointia. 

Lah­den menes­tyk­ses­sä nousee vah­vas­ti esil­le eri alan toi­mi­joi­den sau­ma­ton yhteis­työ sekä yri­tys­ten, kou­lu­jen ja asuk­kai­den mukaan otta­mi­nen pää­tök­sen­te­koon ja ilmas­to­toi­miin. Yhtei­söl­lis­tä toi­min­taa on kan­nus­tet­tu eri­lais­ten vies­tin­tä­pro­jek­tien ja työ­pa­jo­jen avul­la, kes­tä­vien toi­min­ta­mal­lien tuo­mi­sel­la var­hais­kas­va­tuk­seen, sekä anta­mal­la kau­pun­ki­lai­sil­le mer­kit­tä­vää pää­tös­val­taa maan­käy­tön, kau­pun­ki­ra­ken­teen ja bud­je­toin­nin suun­nit­te­lus­sa. Lah­des­sa on myös otet­tu käyt­töön hen­ki­lö­koh­tai­nen liik­ku­mi­sen pääs­tö­kaup­pa ensim­mäi­se­nä kau­pun­ki­na maa­il­mas­sa, mah­dol­lis­taen hen­ki­lö­koh­tais­ten pääs­tö­jen seu­ran­nan ja vähen­tä­mi­sen. Tämä toi­mii puhe­li­mel­le ladat­ta­val­la sovel­luk­sel­la, joka las­kee jokai­sel­le käyt­tä­jäl­le hen­ki­lö­koh­tai­sen pääs­tö­bud­je­tin, tun­nis­taa auto­maat­ti­ses­ti käyt­tä­jän liik­ku­mis­muo­don ja näyt­tää sii­tä aiheu­tu­vat pääs­töt. Jos hen­ki­lö­koh­tai­nen pääs­tö­bud­jet­ti ali­te­taan, käyt­tä­jäl­le ker­tyy pis­tei­tä jol­la saa eri­lai­sia alen­nuk­sia, tai jol­la voi ostaa vaik­ka lipun uima­hal­liin. Tämä on kan­nus­ta­nut alen­ta­maan hen­ki­lö­koh­tai­sia lii­ken­tees­tä aiheu­tu­via pääs­tö­jä mer­kit­tä­väs­ti ja lisän­nyt kes­tä­väm­pien liik­ku­mis­muo­to­jen, kuten käve­lyn, pyö­räi­lyn ja jouk­ko­lii­ken­teen käyt­töä. Sovel­lus­ta on myös mah­dol­li­suus tule­vai­suu­des­sa kehit­tää laa­jem­paan hen­ki­lö­koh­tais­ten hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jen las­kel­moin­tiin, kuten ener­gian­ku­lu­tuk­sen tai ruo­an­ku­lu­tuk­sen pääs­tö­jen laskelmointiin. 

Lah­ti toi­mii mah­ta­va­na esi­ku­va­na Suo­mel­le ja maa­il­mal­le näyt­täen mitä on mah­dol­lis­ta saa­vut­taa kun kaik­ki kau­pun­ki­lai­set ote­taan mukaan ilmas­to­toi­miin ja kun yhtei­nen pää­mää­rä on sel­keäs­ti esil­lä kai­kes­sa teke­mi­ses­sä ja pää­tök­sen­teos­sa. Tämän­kal­tai­sia aktii­vi­sia toi­mia tar­vi­taan yhä lisää jot­ta glo­baa­lit ilmas­to­ta­voit­teet voi­daan saa­vut­taa ja jot­ta voi­daan pysyä alle 1.5°C lämpenemisessä. 

(Läh­teet: https://greenlahti.fi/lahti.fi, ) 

Mitä kaikkea on kiertotalous?

Meil­lä kai­kil­la on var­mas­ti jokin kuva kier­to­ta­lou­des­ta. Näi­hin mie­li­ku­viin voi usein liit­tyä esi­mer­kik­si kier­rä­tys, uusio­käyt­tö, kes­tä­vä­ke­hi­tys tai ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys. Nämä asiat kuvaa­vat osal­taan kier­to­ta­lout­ta, mut­ta kier­to­ta­lous on lisäk­si: kehi­tys­tä, inno­vaa­tioi­ta ja mah­dol­li­suus siir­tyä uuteen aika­kau­teen.  
 
Kier­to­ta­lous käsit­tee­nä tar­koit­taa hyö­dyk­kei­den tai mate­ri­aa­lien kes­tä­vää käyt­töä niin, että tuot­teen val­mis­ta­mi­nen ja käyt­tö kuor­mit­tai­si ympä­ris­töä mah­dol­li­sim­man vähän. Tämä onnis­tuu käy­tän­nös­sä val­mis­ta­mal­la tuot­tei­ta esi­mer­kik­si kier­rä­te­tyis­tä mate­ri­aa­leis­ta tai uusiu­tu­vis­ta luon­non­va­rois­ta. Arjen esi­merk­ke­jä, joi­ta meis­tä jokai­nen voi huo­ma­ta, on esi­mer­kik­si vuo­sia käy­tös­sä ollut kah­vi­pa­ke­teis­ta val­mis­tet­tu kaup­pa­kas­si tai enti­söi­ty van­ha huo­ne­ka­lu. Myös monet yri­tyk­set ovat toi­mi­vat kier­to­ta­lou­den peri­aat­tei­den mukaan ja val­mis­ta­vat tuot­tei­ta jo käy­te­tys­tä mate­ri­aa­lis­ta.
 
Mil­lai­sia haas­tei­ta kier­to­ta­lous tuo muka­naan? Kier­to­ta­lou­den pää­asial­li­nen tavoi­te on saa­da kulu­tus vas­taa­maan mah­dol­li­sim­man lähel­le ympä­ris­tön kan­to­ky­kyä. Tämä on itses­sään haas­te, sil­lä pel­käs­tään suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­sel­lä kulu­tuk­sel­la, tar­vit­si­sim­me 3,6 maa­pal­lon ver­ran luon­non­va­ro­ja pysyäk­sem­me ympä­ris­tön kan­to­ky­vyn tah­dis­sa. Kuu­los­taa han­ka­lal­ta ja uhrauk­sia vaa­ti­val­ta, mitä se toki on, mut­ta kier­to­ta­lou­den ei tar­vit­se olla vain ihmi­siä pii­naa­va rie­sa. Se voi hel­pot­taa arkea, teh­dä sii­tä suju­vam­paa ja talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa.
 
Suo­ma­lai­sis­sa talouk­sis­sa hei­te­tään huk­kaan syö­mä­kel­pois­ta ruo­kaa kes­ki­mää­rin yli 20 kiloa vuo­sit­tain. Rahal­li­ses­ti mitat­tu­na se on noin 500 euron edes­tä huk­kaan lai­tet­tua ruo­kaa. Parem­mal­la suun­nit­te­lul­la ja oikeil­la raa­ka-aineil­la ruo­ka­ku­lut­kin voi saa­da mini­miin ja yli­ku­lu­tus mini­moi­tua. Kier­to­ta­lou­des­ta voi olla myös muu­ta kon­kreet­tis­ta hyö­tyä. Olit sit­ten yksi­tyis­ku­lut­ta­ja tai suu­ren yri­tyk­sen toi­mi­ja, kier­to­ta­lous mini­moi yli­mää­räis­tä kulu­tus­ta ja mah­dol­lis­taa hävi­kin uusio­käyt­töä. Pel­käs­tään hävik­ki on monel­le suu­ri kulue­rä ja sen pro­ses­soin­ti tuot­taa lisä­kus­tan­nuk­sia esi­mer­kik­si kaa­to­paik­ka­mak­su­jen sekä kul­je­tus­ten yhtey­des­sä. Jos saam­me mah­du­tet­tua arkeem­me ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä rat­kai­su­ja, mei­dän ei vain tar­vit­se luo­pua hävi­kis­tä, vaan voim­me myös uusio­käyt­tää sen omak­si eduk­sem­me. 
 

Kuva: Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D

Tie­tys­ti pitää puhua myös ilmas­ton hyvin­voin­nis­ta, joka on pidem­män ajan inves­toin­ti. Niin pit­kän ajan, että välil­lä tun­tuu, että se ei kos­ke­ta mei­tä. Kui­ten­kin eläm­me ilmas­ton kan­nal­ta kriit­ti­sin­tä aikaa. Teko­jen seu­rauk­set eivät kan­tau­du vain las­ten­lap­sil­lem­me, vaan se vai­kut­taa suo­raan mei­dän elä­miim­me. Ilmas­to­pa­ko­lai­set ja vähe­ne­vät luon­non­va­rat aiheut­ta­vat suo­raan lisä­kus­tan­nuk­sia yhteis­kun­nal­le ja tätä kaut­ta kan­sa­lai­sil­le. Pahim­mil­laan seu­raa­va lama voi olla juu­ri ilmas­to­la­ma, kun mak­sam­me aikai­sem­pia yli­ku­lu­tuk­ses­ta tul­lei­ta vel­ko­ja. 
 
Yhteis­kun­tam­me on onnek­si mukau­tu­mas­sa tähän ja se tar­jo­aa myös pal­jon mah­dol­li­suuk­sia uusien haas­tei­den edes­sä. Voi­sim­me olla edel­lä­kä­vi­jä ympä­ris­töön liit­ty­vis­sä asiois­sa ja toi­mia suun­nan­näyt­tä­jä­nä muil­le orga­ni­saa­tioil­le ja val­tioil­le. Suo­mes­sa tähän tar­tut­tu: olem­me tuo­neet kier­to­ta­lou­den osak­si ope­tus­suun­ni­tel­maa läpi eri kou­lu­tusas­tei­den. Tätä ei vie­lä kaik­kial­la maa­il­mas­sa olla teh­ty. Myös yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa on tar­jol­la jat­ko­kurs­se­ja, jot­ka käsit­te­le­vät kier­to­ta­lout­ta, tai jot­ka täy­den­nys­kou­lu­tuk­se­na anta­vat lisä­ar­voa omaa-alaa koh­taan.  
 
Kier­to­ta­lous myös mul­lis­taa bis­nes­mal­le­ja. Kier­to­ta­lou­del­li­siin ongel­miin on kysyn­tää ympä­ri maa­il­maa ja tähän kou­lu­te­tut tule­vai­suu­den­osaa­jat luo­vat parem­paa huo­mis­ta sekä uusia työ­paik­ko­ja. Tule­vai­suu­den yri­tys­ten on pitä­nyt myös muut­taa näkö­kan­to­jaan. Kulu­tusyh­teis­kun­nan ei tar­vit­se tar­koit­taa köyh­ty­viä yri­tyk­siä, nii­den vain yksin­ker­tai­ses­ti täy­tyy muut­taa hei­dän käy­tän­tö­jään. Täs­tä onkin jo esi­merk­ke­jä digi­taa­li­ses­sa maa­il­mas­sa, joka on kor­van­nut fyy­si­set tuot­teet digi­taa­li­sil­la kopioil­la, kor­va­ten täy­sin pak­kaus- ja kuljetussaasteet. 

Tule­vai­suu­den tuo­tot voi­vat tul­la yri­tyk­sil­le eko­lo­gi­sis­ta pal­ve­luis­ta luon­non­va­ro­ja tuh­laa­van ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­rin sijaan.

Lontoo osa II: kestävän rakentamisen tavoitteet

Täl­lä ker­taa kur­ka­taan tar­kem­min sii­he, miten Lon­toos­sa edis­te­tään kes­tä­väm­pää raken­ta­mis­ta. Tämä on toi­nen osa Lon­too-aiheis­ta blo­gi­sar­jaa, jos­sa tutus­tu­taan Lon­toon kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen sekä kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­tei­siin ja ilmastotoimiin. 

Vii­me osas­sa mai­ni­tus­sa Lon­toon ympä­ris­tö stra­te­gias­sa yhte­nä ilmas­to­toi­me­na on nimet­ty hii­li­neut­raa­lin raken­ta­mi­nen. Täl­lä het­kel­lä Lon­toon raken­nuk­set tuot­ta­vat ⅘ osaa Lon­toon kas­vi­huo­ne­kaa­su­pääs­töis­tä ja 70% koko Lon­toon alu­een ener­gian kulu­tuk­ses­ta. Nämä aiheu­tu­vat mm. raken­nus­ten läm­mi­tyk­ses­tä, kaa­su käyt­töi­sis­tä läm­min­ve­si­va­raa­jis­ta, valai­se­mi­ses­ta ja kodin­ko­neis­ta. Tilan­teen paran­ta­mi­sek­si, tavoi­te on muo­dos­taa ener­gia­te­ho­kas raken­nus­kan­ta, jon­ka hii­li­ja­lan­jäl­ki on lähes nol­la vuo­teen 2050 men­nes­sä.  Käy­tän­nös­sä tämä tar­koit­taa uusien raken­nus­ten hii­li­ja­lan­jäl­jen tiuk­kaa sään­nös­te­lyä ja kaik­kien jo ole­mas­sa ole­vien raken­nus­ten kun­nos­tus­ra­ken­ta­mis­ta ener­gia­te­hok­kaim­mik­si vuo­teen 2050 men­nes­sä. Stra­te­gia on nimen­nyt tiet­ty­jä paran­nuseh­do­tuk­sia tämän edis­tä­mi­sek­si: tehok­kai­den raken­nus­ma­te­ri­aa­lien käyt­tö, yli­jää­mä veden varas­toin­ti, hajau­tet­tu ener­gian­tuo­ta­to mm. raken­nus­ten katoil­le asen­net­ta­vien aurin­ko­pa­nee­lei­den avul­la, äly­tek­no­lo­gian käyt­tö ener­gian sään­nös­te­lys­sä, yli­jää­mä ener­gian varas­toin­ti ja viher­kat­to­jen asentaminen. 

Bloom­berg Euroo­pan pää­kont­to­ri Lon­toos­sa.
Kuva: Pet­ra, Tri­fa­mi 3D

Suu­rin haas­te täs­sä tavoit­tees­sa on kau­pun­gin läm­pö- ja ener­gia­läh­tei­den uudis­ta­mi­nen uusiu­tu­vaan ener­gi­aan, sekä siir­ty­mi­nen hajau­te­tum­paan ener­gian­tuo­tan­toon. Stra­te­gias­sa tie­dos­te­taan, että Lon­too ei tilan­puut­teen vuok­si pys­ty kos­kaan tule­maan oma­va­rai­sek­si ener­gian­tuo­tan­nos­sa, jol­loin kau­pun­gin ener­gi­a­uu­dis­tuk­sen menes­tys riip­puu myös laa­jem­mas­ta kan­ta­ver­kon uudis­tuk­ses­ta. Lon­toon ympä­ris­tö­stra­te­gia kui­ten­kin tavoit­te­lee kau­pun­gis­sa ole­vien raken­nus­ten kiin­nit­tä­mis­tä äly­ver­kos­toon, jol­loin raken­nus­ten aurin­ko­pa­nee­lei­den tuot­ta­ma yli­jää­mä ener­gi­aa voi­daan siir­tää takai­sin kan­ta­verk­koon, lisä­ten uusiu­tu­van ener­gian osuut­ta ja laa­jem­paa käyt­töä. Raken­nuk­siin on myös tavoit­tee­na asen­taa äly­mit­ta­rit, jois­ta ener­gian­ku­lu­tus­ta voi reaa­liai­kai­ses­ti tar­kas­tel­la. Äly­mit­ta­rit myös sään­nös­te­le­vät raken­nus­ten ener­gian­käyt­töä auto­maat­ti­ses­ti kysyn­nän mukaan, tuo­den sääs­tö­jä ener­gian­ku­lu­tuk­seen ja kustannuksiin. 

Yksi esi­merk­ki Lon­toos­sa ole­vas­ta ympä­ris­töys­tä­väl­li­ses­tä raken­ta­mi­ses­ta on Bloom­ber­gin Euroo­pan pää­kont­to­ri Lon­toon kes­kus­tas­sa. Raken­nus val­mis­tui vuon­na 2017 ja on saa­nut kor­keim­man mah­dol­li­sim­man BREE­AM-ympä­ris­tö­ser­ti­fioin­ti luo­ki­tuk­sen (BREE­AM outs­tan­ding). Raken­nus on ensim­mäi­nen toi­mis­to­ra­ken­nus maa­il­mas­sa joka on saa­nut näin kor­kean ympä­ris­tö­luo­ki­tuk­sen. Raken­nuk­ses­sa on lukui­sia ener­gi­aa sääs­tä­viä piir­tei­tä, kuten esi­mer­kik­si kat­to­pa­nee­lit, jot­ka toi­mi­vat sekä läm­mö­ne­ris­tä­ji­nä, vii­len­tä­ji­nä, valai­si­mi­na ja akus­tii­kan sään­nös­te­li­jöi­nä, sekä katol­la toi­mi­vat sade­ve­den­ke­rää­jät, jois­ta tal­teen otet­tu vesi käy­te­tään raken­nuk­sen ali­pai­neel­la toi­mi­vis­sa wc-pön­töis­sä. Raken­nuk­sen ikku­noi­hin on myös asen­net­tu “evät,” jot­ka toi­mi­vat tär­keäs­sä roo­lis­sa raken­nuk­sen ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mäs­sä sekä aurin­gon­va­lon opti­moi­mi­ses­sa. Myös raken­nuk­sen orien­taa­tio ja muo­toi­lu on tark­kaan suun­ni­tel­tu kau­pun­gin katu­jen ilma­vir­to­jen mukaan, jol­loin luon­nol­lis­ta ilman­vaih­toa ja läm­pö­ti­lo­jen sää­te­lyä voi­daan hyö­dyn­tää. Tätä avus­taa myös raken­nuk­sen sisäl­lä ole­vat äly­sen­so­rit, jot­ka sään­nös­te­le­vät ilman­vaih­toa ihmis­mää­rien mukaan sääs­täen 600-750 MWh ener­gi­aa vuo­sit­tain. Yhdes­sä nämä, sekä lukui­sat muut huo­lel­li­ses­ti suun­ni­tel­lut omi­nai­suu­det tuo­vat raken­nuk­sel­le koko­nai­suu­des­saan 73% sääs­töt veden­ku­lu­tuk­ses­sa ja 35% sääs­töt energiankulutuksessa. 

Kir­joit­ta­ja on kau­pun­ki­suun­nit­te­lun opis­ke­li­ja Pet­ra Elo, joka tekee mais­te­rin­tut­kin­to­aan Lontoossa.

(Läh­teet: london.gov.ukbloom­bergbloom­berg1)

Trifamilaiset esittäytyy osa 4

Kalle

Kal­le Salo hämeen­lin­na­lai­nen, sit­tem­min Hat­tu­laan aset­tu­nut raken­nus­mes­ta­ri ja kiin­teis­tö­alan ammat­ti­lai­nen, joka on Tri­fa­min tii­min uusin vah­vis­tus. Hän on laa­jas­ti muka­na yri­tyk­sen toi­min­nas­sa – pro­jek­ti­pääl­lik­kö­nä, uusien ideoi­den esil­le tuo­ja­na, ins­pi­raa­tion läh­tee­nä ja eteen­päin vie­vä­nä voi­ma­na. Kal­le on vah­vas­ti muka­na eten­kin tuo­tan­to­tii­min toi­min­nas­sa ja sen kehit­tä­mi­ses­sä. Idea­rik­kaus ja luon­tai­nen eteen­päin mene­vä ote ovat­kin Kal­len vahvuuksia. 

Tri­fa­miin mukaan hyp­pää­mi­nen tun­tui luon­te­val­ta, sil­lä se on poh­jim­mil­taan per­hey­ri­tys. Yrit­tä­jä­per­hees­sä kas­va­nee­na oma työ­hön suh­tau­tu­mi­nen on yrit­tä­jä­hen­ki­nen: työ on elä­mä, se kul­kee vah­vas­ti muka­na ja jät­tää jäljen.

”Olen seu­ran­nut mie­len­kiin­nol­la Tri­fa­mi 3D:n kehi­tys­tä vie­res­tä jo jon­kin aikaa. Toi­min­nan laa­jen­tues­sa tuli tilai­suus läh­teä mukaan tuot­tei­den ja lii­ke­toi­min­nan kehi­tyk­seen - vas­taus­ta ei tar­vin­nut juu­ri poh­tia. Ala on aina ollut lähel­lä sydän­tä, veren­pe­rin­tö­nä­kin osin.”

Uran­sa aika­na Kal­le on ollut teke­mäs­sä mm. beto­nie­le­ment­ti­ker­ros­ta­lo­ja, joten tuo­te­kin on tul­lut tutuk­si. Toi­ses­sa työs­sään tek­ni­se­nä isän­nöit­si­jä­nä ja kun­nos­sa­pi­to­pääl­lik­kö­nä hän on pääs­syt näke­mään ja seu­raa­maan lähel­tä jo elin­kaa­ren­sa lop­pu­pääs­sä ole­via beto­ni­ra­ken­nuk­sia.  “Koen, että minul­la on hyvät läh­tö­koh­dat arvioi­da toi­min­taam­me ja aikai­sem­pi koke­muk­se­ni kiin­teis­tö­alal­ta on vah­vis­ta­nut uskoa sii­hen, että Tri­fa­mil­la on tule­vai­suut­ta. Raa­ka-ainei­den kier­rä­tys ja se että sii­hen löy­de­tään mah­dol­li­suus, on ääret­tö­män tär­ke­ää, kos­ka raa­ka-aine­va­rat ovat tul­leet tien­sä päähän.” 

Tie­dos­tan, mihin maa­il­ma on menos­sa – olem­me iso­jen asioi­den äärel­lä. Koen että kier­to­ta­lous­a­jat­te­lu on suu­ri askel koh­ti tule­vai­suut­ta. Kun­nian­hi­mo­nen han­ke vie ajat­te­lua eteen­päin ja mah­dol­lis­taa raken­nus- ja kiin­teis­tö­alan van­hoil­li­sen ajat­te­lun kehit­tä­mis­tä ja  kään­tä­mis­tä enem­män kiertotalouspainotteiseksi. 

Petra

Pet­ra Elo on kau­pun­ki­suun­nit­te­lun opis­ke­li­ja, joka suo­rit­taa mais­te­rin tut­kin­to­aan Lon­toos­sa. Työn alla on opin­näy­te­työ, jon­ka aihee­na on kau­pun­kien vih­reä infra­struk­tuu­ri. Hän liit­tyi Tri­fa­mi 3D:n hil­jat­tain kesä­työn­te­ki­jä­nä saa­dak­seen lisää koke­mus­ta oman alan­sa töis­tä ja onkin muka­na yri­tyk­ses­sä monis­sa eri teh­tä­vis­sä - eten­kin vies­tin­näs­sä. Ennen Lon­too­ta Pet­ra opis­ke­li ja työs­ken­te­li Dubli­nis­sa, mis­sä kiin­nos­tus kes­tä­vää kehi­tys­tä koh­taan todel­la syt­tyi. Ymmär­rys raken­ne­tun ympä­ris­tön roo­lis­ta ilmas­ton­muu­tok­sen ehkäi­syyn on sydän­tä lähellä.

Ulko­mail­le läh­te­mi­nen tun­tui aina oikeal­ta valin­nal­ta, sil­lä siel­tä mukaan tart­tu­vat koke­muk­set tuo­vat uuden­lais­ta pers­pek­tii­viä ja opet­ta­vat asioi­ta aivan toi­sel­la mit­ta­puul­la. Kan­sain­vä­lis­ten kon­tak­tien luo­mi­nen on myös hyvin pal­kit­se­vaa ja mit­taa­mat­to­man arvo­kas­ta var­sin­kin kes­tä­vän kehi­tyk­sen alal­la, sil­lä tais­to ilmas­ton­muu­tos­ta vas­taan on glo­baa­lis­ti kaik­kien yhteinen.”

Pet­raa kiin­nos­taa eni­ten luon­nol­lis­ten eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den roo­li kau­pun­geis­sa ja miten niil­lä voi­daan hil­li­tä ilmas­ton­muu­tok­sen vai­ku­tuk­sia. Lisäk­si se, miten taval­li­set kau­pun­ki­lai­set voi­tai­siin ottaa parem­min mukaan kau­pun­ki­suun­nit­te­lu­pro­ses­siin ja ilmas­ton­muu­tok­sen hil­lit­se­mi­sen rat­kai­sui­hin, on kiin­nos­ta­vaa. “Usein nämä rat­kai­sut ovat hyvin paik­ka koh­tai­sia, jol­loin ulko­puo­lis­ten suun­nit­te­li­joi­den voi olla vai­kea hah­mot­taa mikä toi­mii ja mikä ei. Täl­löin pai­kal­li­nen tie­to ja ihmis­ten mie­li­pi­teet ovat vält­tä­mät­tö­miä saa­da mukaan suun­nit­te­lu­pro­ses­siin, jot­ta yhtei­set tavoit­teet voi­daan tehok­kaim­min saavuttaa.”

Ute­liai­suus ja luo­vuus ovat Pet­ran vah­vuuk­sia, jot­ka sään­nöl­li­ses­ti pus­ke­vat hän­tä muka­vuusa­lu­een­sa ulko­puo­lel­le ja kokei­le­maan uusia asioi­ta. Hän rakas­taa mat­kus­ta­mis­ta sekä luon­nos­sa liik­ku­mis­ta ja kokee par­haim­mak­si stres­sin pur­ka­mi­sen kei­nok­si maa­laa­mi­sen. Hän­tä moti­voi eni­ten työ mis­sä voi ideoi­da ja inno­voi­da uut­ta ja saa­da posi­tii­vis­ta muu­tos­ta aikaan yhtei­sen edun hyväk­si. Juu­ri nämä asiat, sekä moti­voi­tu­neet ja edis­tyk­sel­li­sen ajat­te­lun omaa­vat ihmi­set, sai­vat Pet­ran läh­te­mään myös Tri­fa­miin mukaan. 

Petri

Pet­ri Lah­ti­nen on kol­man­nen vuo­den lii­ke­ta­lou­den opis­ke­li­ja Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa, jon­ka into­hi­moi­hin kuu­luu mark­ki­noin­ti ja sii­hen liit­ty­vät haas­teet. Pai­kal­laan olo ei ole Pet­ril­le luon­tais­ta, joten vaih­te­le­vat ja uudet työ­teh­tä­vät ovat hänel­le sydän­tä lähel­lä. Tri­fa­mi 3D:n jouk­koon Pet­ri löy­si tien­sä uskal­ta­mal­la etsiä kesä­töi­den seas­ta hän­tä eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ta­vaa työ­tä, ja onnek­seen löy­si Trifami3D:n vas­taa­maan hänen mie­len­kiin­to­jaan. Pet­ri kuvai­lee itse­ään luo­vak­si ja Idea­rik­kaak­si ja mitä enem­män hän pää­sen vai­kut­ta­maan, sitä enem­män hän on ele­men­tis­sään. Pet­rin tavoit­tee­na on tuo­da Trifami3D:lle uusia näkö­kan­to­ja mark­ki­noin­tiin sekä sel­keyt­tää yri­tyk­sen tavoit­tei­ta.
 
Pet­ri sanoo arvoik­seen yri­tyk­ses­sä mah­dol­li­sim­man pie­nen kui­lun joh­to­por­taan ja teki­jöi­den välil­lä ja onkin kii­tol­li­nen yri­tyk­sen avoi­mes­ta yri­tys­kult­tuu­ris­ta työn­te­ki­jöi­den välillä.

”Paras­ta on, kun työ­paik­ka ei rajoi­ta omaa intoa ehdot­taa rat­kai­su­ja, vaan tukee ja kan­nus­taa avaa­maan omia näke­myk­siä yri­tyk­sen eduksi.”

Pet­rin toi­vee­na on, että hän pää­see näke­mään lähel­tä kon­kreet­tis­ta vai­kut­ta­vuut­ta raken­ta­mi­sen saral­la ja olla osa­na sii­nä hie­nos­sa jou­kos­sa, joka toi­mii esi­merk­ki­nä muil­le yri­tyk­sil­le pidem­mäl­lä täh­täi­mel­lä. “Uuden­lai­set raken­ta­mi­seen liit­ty­vät rat­kai­sut voi­vat nyky­ään olla pit­käl­ti pien­ten Start up- yri­tys­ten käsis­sä, joi­den roh­kea inno­va­tii­vi­suus voi ins­pi­roi­da kaik­kia ajat­te­le­maan tule­vai­suut­ta uusis­ta­kin näkö­kul­mis­ta.” Pet­ri pai­not­taa sitä, että tule­vai­suu­teen kat­so­mi­nen on jokai­sel­le kai­kil­le eduk­si. Lisäk­si hän toi­voo, että tule­vai­suu­den vai­kut­ta­jat ymmär­tä­vät yhä her­kem­min eko­lo­gi­suu­den kan­nat­ta­vuu­den yritystoiminnassa.

Lontoo osa I: rakennettu ympäristö

Täl­lä ker­taa kur­ka­taan Lon­too­seen ja kat­so­taan miten raken­ta­mi­nen siel­lä hoi­tuu. Tämä on ensim­mäi­nen osa Lon­too-aiheis­ta blo­gi­sar­jaa, jos­sa tutus­tu­taan Lon­toon kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen sekä kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­tei­siin ja ilmastotoimiin. 

Englan­nis­sa raken­ta­mi­nen mää­räy­tyy ylim­mäl­lä tasol­la val­ta­kun­nal­li­sel­la kaa­val­la (Natio­nal Plan­ning Policy Fra­mework) jota hal­lin­noi Asu­mis-, yhtei­sö- ja pai­kal­lis­hal­lin­non minis­te­riö. Tämä kaa­va vas­taa Suo­men ‘Val­ta­kun­nal­li­sia aluei­den­käyt­tö­ta­voit­tei­ta’, jot­ka poh­jau­tu­vat Suo­men maan­käyt­tö- ja raken­nus­la­kiin. Molem­mis­sa tapauk­sis­sa, val­ta­kun­nal­li­sil­la sään­nök­sil­lä var­mis­te­taan maan eril­li­sil­le hal­lin­toa­lueil­le suur­piir­tei­set yhtei­set tavoit­teet, käy­tän­nöt ja kes­tä­vän kehi­tyk­sen toi­met. Toi­sin kuin Suo­mes­sa, mis­tä löy­tyy vie­lä lisäk­si eril­li­set maa­kun­ta­kaa­vat, Englan­nin hal­lin­toa­lueil­la (regions) ei ole omia kaa­vo­ja, sil­lä nämä pois­tet­tiin käy­tös­tä vuon­na 2010. Sen sijaan, Englan­nis­sa hal­lin­to­pii­reil­lä (districts) on suu­rem­pi vas­tuu omien aluei­den­sa suun­nit­te­lus­sa, teh­den omat pai­kal­li­set kaa­van­sa. Näis­sä mää­räy­ty­vät mm. näi­den aluei­den asu­mi­sen ja raken­ta­mi­sen tavoit­teet, pai­kal­li­set infra­struk­tuu­ri­pro­jek­tit, kes­tä­vä kehi­tys ja pal­ve­lut pai­kal­li­sel­la tasol­la. Suo­mes­sa tätä vas­taa kun­ta­ta­son yleis­kaa­vat. Vii­mei­se­nä ja kaik­kein yksi­tyis­koh­tai­sim­pa­na, Englan­nis­sa ovat käy­tös­sä vie­lä naa­pu­rus­to­kaa­vat, jot­ka otet­tiin käyt­töön vuon­na 2011. Nämä tuo­vat pai­kal­li­set asuk­kaat mukaan suun­nit­te­lu­pro­ses­siin yhtei­sen suun­nit­te­lu­foo­ru­min kaut­ta, antaen heil­le enem­män pää­tös­val­taa omis­ta naa­pu­rus­tois­taan. Suo­mes­sa samaa tasoa vas­taa ase­ma­kaa­va, mut­ta vas­taa­van­lais­ta pai­kal­lis­ten asuk­kai­den osal­lis­tu­mis­me­ka­nis­mia ei ole käytössä. 

Tha­mes-joki, Lon­too.
Kuva: Jose­fii­na / Tri­fa­mi 3D

Lon­too on hie­man poik­keus­ta­paus seu­ra­ten omaa jär­jes­tel­mään­sä alue­suun­nit­te­lus­sa. Tääl­lä alue­suun­nit­te­lua hal­lin­noi por­mes­ta­ri, jon­ka vas­tuul­la on muo­dos­taa stra­te­gi­nen suun­ni­tel­ma koko Lon­toon alu­eel­le. Tämän lisäk­si, eril­li­sil­lä Lon­toon kau­pun­gi­no­sil­la on pää­tös­val­ta omis­ta alueis­taan ja näi­den vas­tuul­la on muo­dos­taa omat pai­kal­li­set suun­ni­tel­man­sa. Näi­den on kui­ten­kin olta­va yhden­mu­kai­sia Lon­toon ylei­sen stra­te­gi­sen suun­ni­tel­man kans­sa. Tämä stra­te­gi­nen suun­ni­tel­ma, nimel­tään Lon­don Plan, muo­dos­taa Lon­tool­le talou­del­li­set-, lii­ken­teel­li­set-, ympä­ris­töl­li­set- sekä yhteis­kun­nal­li­set mää­räyk­set. Näi­den lisäk­si, por­mes­ta­ri tekee myös pää­tök­set asu­mi­ses­ta, tur­val­li­suu­des­ta, ter­vey­des­tä ja kult­tuu­ris­ta. Kysei­nen suun­ni­tel­ma myös mm. vaa­tii Lon­too­seen raken­net­ta­van vuo­sit­tain 52,285 uut­ta asun­toa seu­raa­van kym­me­nen vuo­den ajan, jois­ta vähin­tään 50% on olta­va koh­tuu­hin­tais­ta asu­mis­ta, Lon­toon viher­vyön suo­je­le­mis­ta (vih­reä vyö­hy­ke Lon­toon ympä­ril­lä mikä rajoit­taa kau­pun­gin lii­al­li­sen leviä­mi­sen) sekä ilman­laa­dun mer­kit­tä­vää paran­ta­mis­ta. Lon­too suun­ni­tel­ma myös mai­nit­see kier­to­ta­lou­den tar­peen, kan­nus­taen jät­teen mää­rän vähen­tä­mi­seen myös raken­nus­sek­to­ril­la. Kaik­kein kun­nian­hi­moi­sin tavoi­te on kui­ten­kin vaa­tia Lon­toos­ta tule­van hii­li­neut­raa­li kau­pun­ki vuo­teen 2030 mennessä. 

Tätä tavoi­tet­ta edis­tää Lon­toon ympä­ris­tö stra­te­gia (Lon­don Envi­ron­ment Stra­te­gy), joka pyr­kii ede­saut­ta­maan vih­reän infra­struk­tuu­rin käyt­töä, kier­rä­tyk­sen lisää­mis­tä, ener­gia­te­hok­kaam­pien raken­nus­ten vaa­ti­mis­ta, parem­pien käve­ly- ja pyö­räi­ly­reit­tien raken­ta­mis­ta sekä pai­kal­lis­tet­tua ener­gian­tuo­tan­toa uusiu­tu­vis­ta ener­gia­läh­teis­tä. Näil­lä voi­daan paran­taa ilman­laa­tua, lie­ven­tää tul­vi­mis­ta, alen­taa kau­pun­kien läm­pö­saa­re­keil­miö­tä (ilmiö mis­sä kau­pun­gin kes­kus­tas­sa on kor­keam­pi läm­pö­ti­la kuin ympä­röi­vil­lä alueil­la), vähen­tää kaa­to­pai­kal­le jou­tu­vaa jätet­tä, alen­taa hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä sekä vähen­tää auto­jen mää­rää ja melusaas­tet­ta. Par­haim­mas­sa tapauk­ses­sa nämä voi­vat paran­taa ihmis­ten ter­veyt­tä ja jopa lisä­tä kes­ki­mää­räis­tä eli­ni­kää. Lon­toos­sa näi­den saa­vut­ta­mi­nen on eri­tyi­sen tär­ke­ää, sil­lä tut­ki­mus­ten mukaan 99% Lon­toon alueis­ta ylit­tää Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n aset­ta­mat suo­si­tuk­set pien­hiuk­ka­sil­le (PM2.5), jol­loin ilma on hai­tal­lis­ta ter­vey­del­le. Onkin arvioi­tu, että ilman­saas­teet aiheut­ta­vat Lon­toos­sa vuo­sit­tain 9400 yli­mää­räis­tä kuo­le­maa. Ilman­saas­tei­den alu­eel­li­nen jako on myös hyvin epä­ta­sai­ses­ti jakau­tu­nut­ta ja pahim­mat kes­kit­ty­mät ovat vähä­va­rai­sim­mil­la alueil­la. Näil­lä alueil­la elin­ajan odo­te on pie­nem­pi kuin rik­kaam­mil­la alueil­la, min­kä vuok­si Lon­toon asuk­kai­den kes­ki­mää­räi­nen elin­aja­no­do­te vaih­te­lee 19 vuo­del­la riip­puen kaupunginosasta. 

Tämän vuok­si onkin tär­ke­ää, että ilmas­to­toi­mis­sa ja kau­pun­ki­suun­nit­te­lus­sa vähä­va­rai­sim­mat naa­pu­rus­tot lai­te­taan etusi­jal­le, sil­lä nämä alu­eet ovat kaik­kein haa­voit­tu­vim­mas­sa ase­mas­sa ilmas­ton­muu­tok­sen hai­tal­li­sil­le vai­ku­tuk­sil­le. Näin kes­tä­vän kehi­tyk­sen hyö­dyt jakau­tu­vat kai­kil­le oikeu­den­mu­kai­ses­ti, ja tasa-arvoa ja ympä­ris­tö­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta voi­daan edistää. 

Kir­joit­ta­ja on kau­pun­ki­suun­nit­te­lun opis­ke­li­ja Pet­ra Elo, joka tekee mais­te­rin­tut­kin­to­aan Lontoossa.

Ilmastoystävällisempi juhannus

Tri­fa­mi 3D koko­si yhteen nel­jä vink­kiä koh­ti ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää juhan­nuk­sen viettoa.

1. Aja­mi­nen kohteisiin

Juhan­nus saa ihmi­set reis­su­mie­lel­le ja val­ta­tiet täyt­ty­vät yhä enem­män kas­va­vis­ta ruuh­kis­ta. Kes­ki­ke­sän juh­laa men­nään viet­tä­mään mökeil­le, musiik­ki­fes­ti­vaa­leil­le, suku­lai­sil­le tai kau­pun­kei­hin ihan vain vaih­te­lun vuok­si. Juhan­nus­lii­ken­ne voi olla stres­saa­vaa, aikaa vie­vää ja pahim­mil­laan jopa vaa­ral­lis­ta. Tot­ta kai jokai­nen suo­ma­lai­nen ansait­see hel­po­tuk­sen valit­se­mas­saan pai­kas­sa pit­kän tal­ven jäl­keen ja halu vaih­taa mai­se­maa on erit­täin ymmär­ret­tä­vää. Kui­ten­kin tapo­ja siir­tyä pai­kas­ta toi­seen on monia ja moni niis­tä on myös tur­val­li­sem­pia - jopa hauskempia.

Moni valit­see auton ensim­mäi­sek­si vaih­toeh­dok­si siir­ryt­täes­sä viet­tä­mään juhan­nus­ta, joka on toki ymmär­ret­tä­vää ja useis­sa tapauk­sis­sa myös vält­tä­mä­tön­tä. On kui­ten­kin pal­jon tilan­tei­ta, jos­sa autol­la liik­ku­mi­nen on tur­haa. Esi­mer­kik­si suu­rem­mat fes­ti­vaa­lit sijait­se­vat usein lähel­lä vil­kas­ta kau­pun­ki aluet­ta ja näi­hin paik­koi­hin kul­ku esi­mer­kik­si junal­la on todel­la help­poa. Junal­la mat­kus­ta­mi­nen on myös vähem­män stres­saa­vaa ja mikä paras­ta, Suo­men kesä­mai­se­mat avau­tu­vat par­hai­ten juu­ri junan ikku­nas­ta. Toki mikä­li mök­ki sijait­see kau­ka­na kor­ves­sa ja mat­ka­ta­va­raa on pal­jon, on auto vält­tä­mä­tön vaih­toeh­to. Kui­ten­kin on hyvä muis­taa, että autoil­les­sa­kin on mah­dol­lis­ta vähen­tää kulu­tus­ta, esi­mer­kik­si kimp­pa­kyy­tien avul­la, ja ruuh­kat­kin pie­ne­ni­si­vät sil­loin, jos useam­pi ihmi­nen omak­sui­si tämän tavan.

Jos idea­na on viet­tää kau­pun­ki juhan­nus ja men­nä ihai­le­maan illal­la lähia­lu­een kok­ko­ja, par­hai­ten se tapah­tuu pyö­räl­lä. Ei vain sik­si että se on toi­nen ilmas­to teko, vaan sik­si että juhan­nus avau­tuu par­hai­ten koke­mal­la koko kesän hie­nous läpi vaih­tu­vien mai­se­mien ulkoil­mas­sa. Voi­si sanoa, että niin hie­not kuin kokot ovat­kin, se oikea juhan­nuk­sen tun­tu voi tul­la eni­ten juu­ri pyö­rä­mat­kal­la. Mat­ka päi­hit­tää päämäärän.

2. Ruo­ka­va­lin­nat

Juhan­nuk­se­na ruo­ka on kes­ki­pis­tee­nä gril­li­ke­lei­neen ja sato­kau­den tuo­rei­ne anti­mi­neen. Jos tänä juhan­nuk­se­na vie­lä tekee mie­li teh­dä mer­kit­tä­vä ilmas­to­te­ko ate­rian kyl­kiäi­se­nä, on ruo­ka­va­lin­to­jen miet­ti­mi­nen hyvä paik­ka aloit­taa. On arvioi­tu, että suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja voi tuo­te­va­lin­noil­laan vähen­tää ruo­ka­va­lion­sa ilmas­to­pääs­tö­jä jopa 30–40%. Pel­käs­tään valit­se­mal­la kas­vis­vaih­toeh­to­ja voi omia ilmas­to­pääs­tö­jään vähen­tää jo 20–40%. 

Koti­mais­ten raa­ka-ainei­den ja lähi­ruo­an suo­si­mi­nen on myös mer­kit­tä­vää pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta. Liha­tuot­teis­ta nau­dan­li­han ilmas­to­pääs­töt ovat kaik­kein suu­rim­mat: koti­mai­sen nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on 15kg CO2/ liha­ki­lo ja esi­mer­kik­si Bra­si­lias­ta tuo­dun nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on jopa 40kg CO2/ liha­ki­lon luok­kaa. Koti­mai­sen sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 4-5kg CO2/ liha­ki­lo, kun taas ulko­mail­ta tuo­dun sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 7-10kg CO2/ liha­ki­lo. Kuka­pa ei haluai­si suo­sia suomalaista.

Mit­kä sit­ten ovat kaik­kein ilmas­to­ys­tä­väl­li­sim­mät ruo­at? Näi­tä ovat luon­non­ka­lat (ilmas­to­vai­ku­tus 0,8kg CO2/ kg) ja koti­mai­set kas­vik­set ja juu­rek­set (ilmas­to­vai­ku­tus 0,1- 0,4kg CO2/ kg). Vink­ki­nä vie­lä: juhan­nuk­sen aikai­se­na sato­kau­te­na par­haim­mil­laan ovat pork­ka­nat, puna­juu­ret, kuk­ka­kaa­lit, retii­sit, her­neet, man­si­kat ja varhaisperunat.

Läh­teet: ilmasto-opas.fihsy.fi

Kuva: Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D


3. Fik­sum­paa puun polttoa

Juhan­nuk­se­na mai­se­man­vaih­dos mökil­le aiheut­taa monil­le vii­kon­lo­pun mit­tai­set juhan­nus­pääs­töt, kun mökil­lä syty­tel­lään puu­läm­mi­tys­tä, gril­liä, kiu­as­ta ja juhan­nus­kok­koa. Suo­mes­sa puun­polt­to on suu­rin pien­hiuk­kas­ten läh­de ja vapaut­taa palaes­saan ilma­ke­hään myös mus­taa hiil­tä, PAH-yhdis­tei­tä ja hii­li­diok­si­dia. Ei nyt kui­ten­kaan tar­vit­se huo­les­tua lii­kaa, sil­lä puun­pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­sia voi­daan vähen­tää pie­nin kons­tein, jol­loin ihan heti näis­tä ei aina­kaan vie­lä tar­vit­se luopua. 

Sään­nöl­li­nen nuo­hous, tuli­si­jo­jen kun­nos­sa­pi­to ja hyvän vedon yllä­pi­tä­mi­nen takaa­vat täy­del­li­sen pala­mi­sen, opti­maa­li­sen läm­pö­ti­lan ja pol­ton hyö­ty­suh­teen. Nämä puo­les­taan sääs­tä­vät ener­gi­aa ja aut­ta­vat vähen­tä­mään yli­mää­räi­siä pääs­tö­jä. Puu­ta pol­tet­taes­sa mate­ri­aa­lien valin­nal­la on myös mer­ki­tys­tä, sil­lä ran­ka­puun tai kas­va­vien pui­den hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin nopeas­ti maa­tu­vien lat­va­täh­tei­den, risu­jen ja oksien polt­ta­mi­sen. On myös tär­ke­ää, että puu­maa­te­ri­aa­li on täy­sin kui­vaa, sil­lä kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li palaa epä­puh­taas­ti vapaut­taen ilma­ke­hään enem­män ilman­saas­tei­ta

Mones­ti näh­dään, että ros­kat­kin on käte­vä hävit­tää heit­tä­mäl­lä ne pala­van puun jouk­koon, mut­ta ilma­ke­hän kan­nal­ta tämä aiheut­taa vain lisää pääs­tö­jä. On esi­mer­kik­si arvioi­tu, että yhtä pol­tet­tua muo­vi­ki­loa koh­den hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä muo­dos­tuu 3kg CO2/ kg. Jos muo­vi­ki­lo kui­ten­kin kier­rä­te­tään, muo­vi­ki­lon koko elin­kaa­ren hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä voi­daan sääs­tää jopa 1,5kg CO2/ kg. Kum­man siis valit­set: ros­kien polt­ta­mi­sen vai kierrättämisen?

Läh­teet: yle.fihelda.helsinki.fi

4. Mökis­tä ekologinen

Suo­ma­lai­nen mök­ki­kult­tuu­ri on jo itses­sään hyvin oma­va­rai­nen ja ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen ja on hie­noa, että ihmi­set ovat omak­su­neet sen osa­na moder­nia elä­män­tyy­liä. Pesey­ty­mi­nen tapah­tuu jär­vi­ve­del­lä, huus­sit ovat usein vedet­tö­miä ja ruo­kaa­kin saa mah­dol­li­ses­ti omas­ta jär­ves­tä. Läm­mi­tys teh­dään usein takal­la ja ruo­kaa­kin teh­dään avo­tu­lel­la, mut­ta oli­si­ko vie­lä mah­dol­lis­ta teh­dä suo­ma­lai­sis­ta mökeis­tä entis­tä­kin eko­lo­gi­sem­pia.

Perin­tei­nen alkeel­li­nen mök­ki on monel­le ilo jo itse­sään ja on upea huo­ma­ta, että suo­ma­lai­set osaa­vat täs­tä naut­tia. Kui­ten­kin jos halu­taan yllä­pi­tää jon­kin näköis­tä moder­nim­paa elä­män tapaa mökil­lä, voi sen­kin teh­dä nyky­ään osin oma­va­rai­ses­ti. Esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­leil­la voi­daan taa­ta mök­kiin vaa­dit­ta­vat muka­vuu­det jous­ta­vas­ti ja ilmas­toa sääs­täen.
 
Aurin­ko­pa­nee­lit ovat kehit­ty­neet niin pal­jon, että sen hank­ki­mi­nen voi olla jopa talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Aurin­ko­pa­nee­le­ja voi­daan asen­taa mök­kei­hin myös ilman että se oli­si kiin­ni mis­sään säh­kö­ver­kos­sa. Se voi tar­jo­ta hyviä rat­kai­su­ja myös sil­loin kun muu­ta ener­gian tuot­to mah­dol­li­suut­ta ei edes ole lähel­lä, esi­mer­kik­si saa­ril­la. Par­haim­mil­laan aurin­ko­pa­nee­lien tuot­ta­ma säh­kö riit­tää kaik­kiin tar­pei­siin ja yli­jää­mä säh­köä voi jopa myy­dä takai­sin säh­köyh­tiöil­le. Sii­nä­pä vas­ta kiertotaloutta!