Ukrainan sodan vaikutukset ja jo ennen sotaa vallinnut eri materiaalien hintojen nousu sekä raaka-ainepula ovat johtaneet siihen, että rakentamisen kustannukset ovat olleet nousussa jo pidemmän aikaa.
Tilastokeskuksen mukaan rakennuskustannukset olivat syyskuussa 6,2 % korkeammat kuin vuosi sitten. Erityisesti teräsrakenteiden ja betonielementtien hinnat ovat jatkaneet nousua. Puutavarassa on kuitenkin havaittavissa laskua vuoden takaiseen tilanteeseen.
Rakentamisen ennustetaan hiipuvan
Rakentamisessa koettiin vuosi sitten piikki, jonka takia kohteita on ollut paljon työn alla myös vuonna 2022. Näiden kohteiden valmistuttua ennustetaan kuitenkin, että rakentaminen tulee vähenemään toistaiseksi.
Syitä on monia, kuten raaka-aineiden hintojen nousu, yleinen taloustilanne, korkojen nousu inflaation kiihtyminen sekä energian hinnat. Asiantuntijoiden arviot ja kuluttajien luottamusindeksi kertovat samaa tarinaa: vallitseva tilanne aiheuttaa epävarmuutta ja johtaa siihen, että uusia rakennushankkeita tulee olemaan vähemmän. Tietoa tai arviota siitä, kuinka pitkään taantuma tulee kestämään, ei ole.
“Etenkin pienrakentajien puolella tämä ilmiö on ollut havaittavissa siten, että ei-akuutteja saneeraus- ja peruskorjaushankkeita on lykätty hintojen huonon ennustettavuuden takia”, kertoo Trifami 3D:n projektipäällikkö, rakennusmestari Kalle Salo.
Rakentamisen kustannuksiin pystytään vaikuttamaan hyvällä suunnittelulla
Poikkeuksellisina aikoina korostuu hyvän suunnittelun merkitys. Rakennusliikkeet pystyvät vaikuttamaan materiaalien saatavuuteen ja hintoihin hyvällä ennakoinnilla. Kun tavaraa tilataan tarpeeksi ajoissa ja riittävästi, niin hinnat saadaan pidettyä maltillisena ja voidaan varmistua siitä, että materiaalia on saatavilla, kun tarve on.
Haasteena on se, että tarjouksia kaikista halutuista raaka-aineista ei vallitsevasta tilanteesta johtuen saada välttämättä kovin pitkälle ajalle. Kun materiaalia kuitenkin saadaan, olisi tärkeää pystyä järjestämään logistiikka ja säilytys niin, että tavaraa pystytään säilyttämään hyvänä tarvittaessa myös pidemmän aikaa.
“Perusasioihin huomion kiinnittäminen on tärkeää, että ei ainakaan ylimääräisiä kustannuksia syntyisi. Hyvä esimerkki on puutavaran säilyttäminen: puutavara saatetaan peittää pressulla ja kun pressu avataan, huomataan, että sinne olikin päässyt vettä ja tavara onkin jo pilalla. Kipsilevyt puolestaan toimitetaan yleensä suhteellisen hyvin suojattuina nipuissa. Säilytyksessä olisi silti hyvä käyttää katettua tilaa, jossa levyjen kuntoa voi tarkkailla ja, että levyt voisivat tarvittaessa hengittää kosteudelta suojassa.”, kertoo Salo.
“Huolellinen rakentamisen eri vaiheiden aikataulutus on myös yksi tekijä, jolla pystytään säästämään kustannuksissa. Esimerkiksi rakennettavan kohteen eristysten tekeminen olisi hyvä ajoittaa kesälle. Näin pystytään minimoimaan hukkaenergian ja tätä kautta ylimääräisten lämmityskustannusten syntyminen, kun ei tarvitse yrittää lämmittää puolivalmista taloa talvipakkasilla.”, täydentää Salo.
Kiertotalouden merkitys kasvaa tulevaisuuden rakennussuunnitelmissa
Esimerkiksi betonin tehokas uusiokäyttö voisi ratkaista osaltaan rakentamisen materiaalipulaa ja leikata kustannuksia. Valitettavasti tällä hetkellä valmiita prosesseja ja toimintatapoja ei ole kuitenkaan käytössä, jotta tämä ajatus saataisiin käytännössä toteutumaan.
“Energiakriisi, materiaalipula ja yleiset hintojen nousut ovat valitettavia tilanteita, mutta pakottavat meidät miettimään vaihtoehtoisia tapoja toimia. Jos meillä olisi jo nyt käytössä hyvin organisoidut kiertotaloutta tukevat järjestelmät, emme olisi ajautuneet näin pahaan tilanteeseen. Tämä tilanne pitää nähdä mahdollisuutena kasvaa ja kehittää koko yhteiskunnan toimintaa niin, että olemme tulevaisuudessa resurssiviisaampia.”, kertoo Salo.
Iittala Village on Hämeenlinnan Iittalassa sijaitseva suomalaista muotoilua ylistävä kylä, joka houkuttelee luokseen kauempaakin matkustavia nauttimaan ainutlaatuisesta miljööstä sekä taide-elämyksistä.
Tänä kesänä Iittala Villagessa päästään ihastelemaan 1.8.2022 alkaen Kiertotalous Designia, jossa nähdään myös Trifamin käsialaa. Kiertotalous Design -projektin tavoitteena on tuoda esiin Iittalan arvojen mukaista toimintaa, jossa hukkamateriaalille annetaan uusi elämä taiteen muodossa.
“Iittalan lasitehtaan yksi päätavoitteista on, että lasimurskaa syntyy tehtaalla mahdollisimman vähän. Suurimman osan kirkkaasta lasimurskasta kierrätämme itse ja valtaosa värikkäästä murskasta menee puolestaan rakennusteollisuuteen raaka-aineeksi. Loput lasimurskasta hyödynnetään mm. erilaisiin taideteoksiin. Näin kaikki lasitehtaalla syntyvä hävikkilasi kierrätetään”, kertoo Iittalan lasitehtaan CI Coordinator Taija Toivonen.
Uusi elämä betoni- ja lasimurskalle taiteen muodossa
Trifamin tehtävänä tässä ainutlaatuisessa projektissa oli suunnitella ja toteuttaa Iittala Villageen useampi taideteos, joissa on hyödynnetty ainoastaan hukkamateriaaleja, kuten betoni- ja lasimurskaa.
“Tässä projektissa käytämme betonimurskaa sekä murskattua lasia uusien taideteoksien tekemiseen. Näin saamme kiertotalouden periaatteen täydellisesti esille, sillä luomme vanhoilla materiaaleilla tuotteille uuden elämän”, kertoo Trifamin tuotepäällikkö Sami Niku-Paavo.
Yhteistyön avulla kestävään ja kauniiseen lopputulokseen
Tämänkin projektin avainasemassa oli toimiva yhteistyö niin paikallisten yritysten kuin kaupungin välillä. Me Trifamilla olemme todella iloisia siitä, että saimme kunnian olla mukana tässä projektissa ja tuoda omaa osaamistamme esiin tärkeän asian puolesta.
“Muun muassa Iittala Villagen betonikappaleet sekä muotoiltu taideaseman katos ovat tulosta yritys- ja kaupunkikehittämisen yhteistyöstä Hämeenlinnassa”, kertoo Linnan Kehitys Oy:n yritys ja kaupunkikehityspalveluiden kehittäjä Pia Niemikotka.
Tutustu lisää Kiertotalous Design -projektiin tämän videon kautta:
Suunnitelkaa tuote uusiobetonista ja tehkää kyseisestä tuotteesta muottikuva ja 3D-kuva.
Tuotteen tulee olla ympäristöystävällinen ja sisältää uusiobetonia.
Tehkää raportti siitä, mitä kiertotalous tarkoittaa ja mitä uusiobetoni on.
Kuva: Pixabay
Projektin päätyttyä kaikki 16 ryhmää esittelivät raporttinsa ja tuotteensa meille. Tärkeimpänä oppina tässä projektista oli kasvattaa ymmärrystä uusiobetonin käyttömahdollisuuksista. Lisäksi oli hienoa todeta, että uusiobetonista saadaan kehiteltyä mitä erilaisempia tuotteita – vain mielikuvitus on rajana!
Mika Lauhde on vaatimattomasti kuvailtuna kyberturvallisuuden ja yksityisyyden ammattilainen. Mikalla on yli 30 vuoden kokemus kyberturvallisuudesta ja tietosuojasta. Hän on johtanut maailman suurimpien teleyritysten tietoturvatoimintoja sekä työskennellyt ympäri maailmaa erilaisissa avaintehtävissä.
Liiketoiminnan turvallisuudesta ja jatkuvuudesta vastaavana johtajana Mika vastasi Nokia Telecommunicationsilla (nyk. Nokia Networks) globaaleista kyberturvallisuustoimista. Hän huolehti mm. kyberiin liittyvistä hallitussuhteista, Nokian kriisinhallinnasta sekä matkapuhelimiin ja muihin tuotantotoimintoihin liittyvästä turvallisuudesta maailmanlaajuisesti. Huaweilla Mika puolestaan toimi kyberturvallisuudesta ja tietosuojasta vastaavana globaalina johtajana. Toimenkuvaan kuului neuvoa yhtiön ylintä johtoa politiikassa, lainsäädännössä, määräyksissä, teknologioissa sekä laajoissa kyberturvatrendeissä. Lisäksi hän johti valtioiden ja muiden sidosryhmien suhteita maailmanlaajuisesti.
Eikä tässä vielä kaikki! Mika on ollut myös SSH Communications Securityn hallintosuhteista ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja ja keksi tuolloin mm. SHH-protokollan. Lisäksi hän on ehtinyt olemaan 11 vuotta Euroopan verkko- ja tietoturvaviraston jäsenenä. Iso-Britannian hallituksen kriittisen infrastruktuurin suojeluryhmässä CPNI:ssä hän on ollut myös vaikuttamassa vuosina 2005-2009.
Tällä hetkellä Mika on vanhempi tutkija Maastrichtin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan tietosuoja- ja kyberturvallisuuskeskuksessa ja stipendiaatti Yhdistyneen kuningaskunnan tekniikan ja teknologian instituutissa (FIET).
Miten saimme Mikan mukaan Trifamiin?
“Se, että haluan olla mukana Trifamin toiminnassa on monen asian summa. Ihmiset, tahtotila sekä tapa ja tyyli ajaa oikeita asioita eteenpäin saa minut vakuuttuneeksi, että tässä kannattaa olla mukana. Yhteisen hyvän puolesta työskentely on minulle tärkeä asia. Olisi ollut vaikeaa sanoa ei tällaiseen tarjoukseen.”
On upeaa, että tiimissämme on raudanluja kyberturvallisuuden ammattilainen! Mika ei pienestä hätkähdä ja häneltä löytyy kansainvälistä kokemusta ja näkemystä enemmän kuin monelta meiltä yhteensä. Kiitos, että olet mukana tarinassamme Mika!
Hämeenlinnan Raatihuoneella järjestetään tiistaina 3.5.2022 Open Bioeconomy Week - Business Day -tapahtuma. Tapahtumassa käsitellään sitä, mitä kaikkea kiertotalous voi mahdollistaa niin paikallisesti kuin globaalisti. Tapahtumaa pääsevät seuraamaan kaikki aiheesta kiinnostuneet livelähetyksen kautta tai paikan päällä Raatihuoneella. Tapahtuma on maksuton. Erillistä ilmoittautumista ei tarvita ja linkki livelähetykseen löytyy tapahtuman sivuilta.
Me Trifamilta olemme mukana järjestämässä tätä tapahtumaa. Paikalla on yli kymmenen oman alansa asiantuntijaa, jotka jakavat ajatuksiaan ja näkemyksiään meitä kaikkia koskettavista aiheista kiertotalouden näkökulmista. Päivän aikana keskustellaan muun muassa kiertotalouden kiinnostavimmista liiketoimintamalleista, biotaloudesta, energiaratkaisuista teollisuudelle, uusiobetonin käyttämisestä sekä hiilikompensaatiosta. Tutustu ohjelmaan ja puhujiin lisää täällä.
Tapahtuman pääjärjestäjä on Hämeen Ecokierto Ry ja se on osa Kanta-Hämeen bio- ja kiertotalouden toimijoiden yhdessä järjestämää Hämeen KIERTO – Häme CIRCULAR -tapahtumakuukautta. Tutustu lisää koko kuukauden ohjelmaan täältä.
Rakentamisen kiertotaloudesta ja materiaalien uusiokäytöstä puhutaan yhä useammin ja myös kehitystä on tapahtunut. Edelleen olemme kuitenkin tilanteessa, jossa rakennusjätettä syntyy valtavia määriä. Erityisesti uudisrakentamisessa käytetty sementti on yksi suurimmista yksittäisistä ympäristöä eniten kuormittavista raaka-aineista.
Suomi on muiden EU-jäsenmaiden tavoin sitoutunut hyödyntämään 70 % rakennusjätteestä vuoteen 2020 mennessä. Tuo aikaraja on kuitenkin jo umpeutunut ja hyödyntämisaste on edelleen alle 60 %. Suomi, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on toimia mm. kiertotalouden edelläkävijänä on tavoitteesta jäljessä.
Mitä haasteita rakentamisen kiertotalouteen liittyy ja mitkä ovat syitä sille, ettei se toteudu edes Suomessa vielä halutulla tasolla?
1. Meillä ei ole tarpeeksi tietoa
Rakennusmateriaalien uudelleen hyödyntäminen on merkittävässä roolissa, kun puhutaan rakentamisen kiertotaloudesta. Materiaalien uusiokäyttö vaatii kuitenkin tarkkaa suunnittelua, valmistelua, yhteistyötä sekä lainsäädännön ymmärtämistä.
Erilaiset materiaalipankit mahdollistavat sen, että eri toimijat voivat ilmoittaa esimerkiksi tietyissä purkukohteissa syntyvistä purkujätteistä. Tätä tietoa voi toinen toimija hyödyntää materiaalipankin kautta ja uudelleenkäyttää toiselle kelpaamatonta materiaalia. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin se, että luotuja materiaalipankkeja ei osata hyödyntää riittävän tehokkaasti. Tai jos osataan, niin tieto saavuttaa oikeat tahot liian myöhään.
Saatavilla olevan tiedon puute uudelleen hyödynnettävistä rakennusmateriaaleista aiheuttaa merkittäviä haasteita. Tarvitaan lisää tietoa ja tutkimusta sekä sen perusteella selkeitä viranomaisohjeita ja säädöksiä, jotta pystymme monipuolisesti hyödyntämään erilaisia rakennusmateriaaleja uudelleen. Suomen Valtioneuvoston selvityksen mukaan puretuissa materiaaleissa on paljon hyödyntämispotentiaalia, mutta ongelmaksi koituu näiden materiaalien osoittaminen uudisrakentamiseen soveltuvaksi. On haastavaa uudelleen hyödyntää materiaaleja, jos selkeää ohjeistusta niiden jatko käyttömahdollisuuksista ei ole saatavilla.
Kuva: Pixabay
2. Järjestelmän muuttaminen on hidasta
Yksi haastavimmista asioista rakentamisen kiertotaloudessa ja erityisesti materiaalien uusiokäytössä on lainsäädäntö. Rakennustuotteiden tulee täyttää tietyt kriteerit, jotta niitä voidaan hyödyntää. Ongelmaksi nousee luonnollisesti se, että kauan sitten säädetyissä säädöksissä ei olla otettu huomioon uudelleen hyödynnettäviä materiaaleja.
Puhutaan järjestelmätason ongelmasta. Puhutaan järjestelmästä, jossa tällä hetkellä vaaditaan suurta valveutuneisuutta ja vaivannäköä, jotta rakentamisen kiertotaloutta pystyttäisiin toteuttamaan riittävällä tasolla.
Lainsäädännön tuomat haasteet eivät kuitenkaan anna meille täyttä vapautusta ongelmien ratkomatta jättämiseen. On niin valtion, kuntien kuin yritysten vastuulla mahdollistaa ja luoda edellytykset sille, että yhteisesti asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa.
3. Asiat ovat vielä liian hyvin todelliselle muutokselle
Meille opetetaan jo peruskoulussa, että nykyiset toimintatavat eivät mahdollista kestävää tulevaisuutta. Kuitenkin vain harva valtio, kunta, yritys tai yksilö on valmis muuttamaan toimintatapojaan niin, että ilmastonmuutosta saataisiin hillittyä ja luonnon monimuotoisuutta säilytettyä.
On inhimillistä olla tarttumatta toimeen, jos konkreettinen hätä ei näy tai kuulu omassa arjessa. Myös ongelman laajuus uuvuttaa. Mitä merkitystä yksittäisen rakennusliikkeen tekemisellä on, jos kaikki muut tekevät kuten ennenkin?
Pohdittavaksi jää, että mikä on se hetki, kun toimintatapoja aletaan todella muuttaa?
