HAMKin rakennustekniikan opiskelijat saivat tehtäväksi suunnitella tuotteita uusiobetonista

Olem­me teh­neet yhteis­työ­tä Hämeen ammat­ti­kor­kea­kou­lu HAM­Kin kans­sa. Vii­mei­sim­mäs­sä yhteis­työ­pro­jek­tis­sa alku­vai­heen raken­nus­tek­nii­kan insi­nöö­rio­pis­ke­li­jat pää­si­vät pien­ryh­mis­sä kehit­tä­mään eri­lai­sia tuot­tei­ta, joi­den raken­ta­mi­ses­sa hyö­dyn­ne­tään uusiobetonia. 

Opis­ke­li­joi­den teh­tä­vän­an­to oli seuraava: 

  • Suun­ni­tel­kaa tuo­te uusio­be­to­nis­ta ja teh­kää kysei­ses­tä tuot­tees­ta muot­ti­ku­va ja 3D-kuva. 
  • Tuot­teen tulee olla ympä­ris­töys­tä­väl­li­nen ja sisäl­tää uusiobetonia. 
  • Teh­kää raport­ti sii­tä, mitä kier­to­ta­lous tar­koit­taa ja mitä uusio­be­to­ni on. 

Kuva: Pixa­bay


Pro­jek­tin pää­tyt­tyä kaik­ki 16 ryh­mää esit­te­li­vät raport­tin­sa ja tuot­teen­sa meil­le. Tär­keim­pä­nä oppi­na täs­sä pro­jek­tis­ta oli kas­vat­taa ymmär­rys­tä uusio­be­to­nin käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sis­ta. Lisäk­si oli hie­noa tode­ta, että uusio­be­to­nis­ta saa­daan kehi­tel­tyä mitä eri­lai­sem­pia tuot­tei­ta – vain mie­li­ku­vi­tus on rajana! 

Trifamilaiset esittäytyy osa 6 - Kyberturvallisuuden ammattilainen, Mika Lauhde

Etkö vie­lä tun­ne Mikaa? 

Mika Lauh­de on vaa­ti­mat­to­mas­ti kuvail­tu­na kyber­tur­val­li­suu­den ja yksi­tyi­syy­den ammat­ti­lai­nen. Mikal­la on yli 30 vuo­den koke­mus kyber­tur­val­li­suu­des­ta ja tie­to­suo­jas­ta. Hän on joh­ta­nut maa­il­man suu­rim­pien teley­ri­tys­ten tie­to­tur­va­toi­min­to­ja sekä työs­ken­nel­lyt ympä­ri maa­il­maa eri­lai­sis­sa avaintehtävissä. 

Lii­ke­toi­min­nan tur­val­li­suu­des­ta ja jat­ku­vuu­des­ta vas­taa­va­na joh­ta­ja­na Mika vas­ta­si Nokia Telecom­mu­nica­tion­sil­la (nyk. Nokia Networks) glo­baa­leis­ta kyber­tur­val­li­suus­toi­mis­ta. Hän huo­leh­ti mm. kybe­riin liit­ty­vis­tä hal­li­tus­suh­teis­ta, Nokian krii­sin­hal­lin­nas­ta sekä mat­ka­pu­he­li­miin ja mui­hin tuo­tan­to­toi­min­toi­hin liit­ty­väs­tä tur­val­li­suu­des­ta maa­il­man­laa­jui­ses­ti. Huaweil­la Mika puo­les­taan toi­mi kyber­tur­val­li­suu­des­ta ja tie­to­suo­jas­ta vas­taa­va­na glo­baa­li­na joh­ta­ja­na. Toi­men­ku­vaan kuu­lui neu­voa yhtiön ylin­tä joh­toa poli­tii­kas­sa, lain­sää­dän­nös­sä, mää­räyk­sis­sä, tek­no­lo­giois­sa sekä laa­jois­sa kyber­tur­vat­ren­deis­sä. Lisäk­si hän joh­ti val­tioi­den ja mui­den sidos­ryh­mien suh­tei­ta maailmanlaajuisesti. 

Eikä täs­sä vie­lä kaik­ki! Mika on ollut myös SSH Com­mu­nica­tions Secu­ri­tyn hal­lin­to­suh­teis­ta ja lii­ke­toi­min­nan kehit­tä­mi­ses­tä vas­taa­va joh­ta­ja ja kek­si tuol­loin mm. SHH-pro­to­kol­lan. Lisäk­si hän on ehti­nyt ole­maan 11 vuot­ta Euroo­pan verk­ko- ja tie­to­tur­va­vi­ras­ton jäse­ne­nä. Iso-Bri­tan­nian hal­li­tuk­sen kriit­ti­sen infra­struk­tuu­rin suo­je­lu­ryh­mäs­sä CPNI:ssä hän on ollut myös vai­kut­ta­mas­sa vuo­si­na 2005-2009. 

Täl­lä het­kel­lä Mika on van­hem­pi tut­ki­ja Maa­strich­tin yli­opis­ton oikeus­tie­teel­li­sen tie­de­kun­nan tie­to­suo­ja- ja kyber­tur­val­li­suus­kes­kuk­ses­sa ja sti­pen­di­aat­ti Yhdis­ty­neen kunin­gas­kun­nan tek­nii­kan ja tek­no­lo­gian ins­ti­tuu­tis­sa (FIET). 

Miten saim­me Mikan mukaan Tri­fa­miin? 

Se, että haluan olla muka­na Tri­fa­min toi­min­nas­sa on monen asian sum­ma. Ihmi­set, tah­to­ti­la sekä tapa ja tyy­li ajaa oikei­ta asioi­ta eteen­päin saa minut vakuut­tu­neek­si, että täs­sä kan­nat­taa olla muka­na. Yhtei­sen hyvän puo­les­ta työs­ken­te­ly on minul­le tär­keä asia. Oli­si ollut vai­ke­aa sanoa ei täl­lai­seen tarjoukseen.” 

On upe­aa, että tii­mis­säm­me on rau­dan­lu­ja kyber­tur­val­li­suu­den ammat­ti­lai­nen! Mika ei pie­nes­tä hät­käh­dä ja hänel­tä löy­tyy kan­sain­vä­lis­tä koke­mus­ta ja näke­mys­tä enem­män kuin monel­ta meil­tä yhteen­sä. Kii­tos, että olet muka­na tari­nas­sam­me Mika! 

Trifami 3D mukana järjestämässä kiertotaloustapahtumaa tiistaina 3.5.2022  

Hämeen­lin­nan Raa­ti­huo­neel­la jär­jes­te­tään tiis­tai­na 3.5.2022 Open Bio­eco­no­my Week - Busi­ness Day -tapah­tu­ma. Tapah­tu­mas­sa käsi­tel­lään sitä, mitä kaik­kea kier­to­ta­lous voi mah­dol­lis­taa niin pai­kal­li­ses­ti kuin glo­baa­lis­ti. Tapah­tu­maa pää­se­vät seu­raa­maan kaik­ki aihees­ta kiin­nos­tu­neet live­lä­he­tyk­sen kaut­ta tai pai­kan pääl­lä Raa­ti­huo­neel­la. Tapah­tu­ma on mak­su­ton. Eril­lis­tä ilmoit­tau­tu­mis­ta ei tar­vi­ta ja link­ki live­lä­he­tyk­seen löy­tyy tapah­tu­man sivuil­ta

Me Tri­fa­mil­ta olem­me muka­na jär­jes­tä­mäs­sä tätä tapah­tu­maa. Pai­kal­la on yli kym­me­nen oman alan­sa asian­tun­ti­jaa, jot­ka jaka­vat aja­tuk­si­aan ja näke­myk­si­ään mei­tä kaik­kia kos­ket­ta­vis­ta aiheis­ta kier­to­ta­lou­den näkö­kul­mis­ta. Päi­vän aika­na kes­kus­tel­laan muun muas­sa kier­to­ta­lou­den kiin­nos­ta­vim­mis­ta lii­ke­toi­min­ta­mal­leis­ta, bio­ta­lou­des­ta, ener­gia­rat­kai­suis­ta teol­li­suu­del­le, uusio­be­to­nin käyt­tä­mi­ses­tä sekä hii­li­kom­pen­saa­tios­ta. Tutus­tu ohjel­maan ja puhu­jiin lisää tääl­lä

Tapah­tu­man pää­jär­jes­tä­jä on Hämeen Eco­kier­to Ry ja se on osa Kan­ta-Hämeen bio- ja kier­to­ta­lou­den toi­mi­joi­den yhdes­sä jär­jes­tä­mää Hämeen KIER­TO – Häme CIRCU­LAR -tapah­tu­ma­kuu­kaut­ta. Tutus­tu lisää koko kuu­kau­den ohjel­maan tääl­tä

Ter­ve­tu­loa mukaan! 

Kolme syytä, miksi kiertotalous ei vielä toteudu halutulla tasolla

Raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­ta ja mate­ri­aa­lien uusio­käy­tös­tä puhu­taan yhä useam­min ja myös kehi­tys­tä on tapah­tu­nut. Edel­leen olem­me kui­ten­kin tilan­tees­sa, jos­sa raken­nus­jä­tet­tä syn­tyy val­ta­via mää­riä. Eri­tyi­ses­ti uudis­ra­ken­ta­mi­ses­sa käy­tet­ty sement­ti on yksi suu­rim­mis­ta yksit­täi­sis­tä ympä­ris­töä eni­ten kuor­mit­ta­vis­ta raaka-aineista. 

Suo­mi on mui­den EU-jäsen­mai­den tavoin sitou­tu­nut hyö­dyn­tä­mään 70 % raken­nus­jät­tees­tä vuo­teen 2020 men­nes­sä. Tuo aika­ra­ja on kui­ten­kin jo umpeu­tu­nut ja hyö­dyn­tä­mi­sas­te on edel­leen alle 60 %. Suo­mi, jon­ka kun­nian­hi­moi­se­na tavoit­tee­na on toi­mia mm. kier­to­ta­lou­den edel­lä­kä­vi­jä­nä on tavoit­tees­ta jäljessä. 

Mitä haas­tei­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­teen liit­tyy ja mit­kä ovat syi­tä sil­le, ettei se toteu­du edes Suo­mes­sa vie­lä halu­tul­la tasol­la? 

  1. Meil­lä ei ole tar­peek­si tie­toa  

Raken­nus­ma­te­ri­aa­lien uudel­leen hyö­dyn­tä­mi­nen on mer­kit­tä­väs­sä roo­lis­sa, kun puhu­taan raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­ta. Mate­ri­aa­lien uusio­käyt­tö vaa­tii kui­ten­kin tark­kaa suun­nit­te­lua, val­mis­te­lua, yhteis­työ­tä sekä lain­sää­dän­nön ymmärtämistä. 

Eri­lai­set mate­ri­aa­li­pan­kit mah­dol­lis­ta­vat sen, että eri toi­mi­jat voi­vat ilmoit­taa esi­mer­kik­si tie­tyis­sä pur­ku­koh­teis­sa syn­ty­vis­tä pur­ku­jät­teis­tä. Tätä tie­toa voi toi­nen toi­mi­ja hyö­dyn­tää mate­ri­aa­li­pan­kin kaut­ta ja uudel­leen­käyt­tää toi­sel­le kel­paa­ma­ton­ta mate­ri­aa­lia. Ongel­mak­si muo­dos­tuu kui­ten­kin se, että luo­tu­ja mate­ri­aa­li­pank­ke­ja ei osa­ta hyö­dyn­tää riit­tä­vän tehok­kaas­ti. Tai jos osa­taan, niin tie­to saa­vut­taa oikeat tahot lii­an myöhään. 

Saa­ta­vil­la ole­van tie­don puu­te uudel­leen hyö­dyn­net­tä­vis­tä raken­nus­ma­te­ri­aa­leis­ta aiheut­taa mer­kit­tä­viä haas­tei­ta. Tar­vi­taan lisää tie­toa ja tut­ki­mus­ta sekä sen perus­teel­la sel­kei­tä viran­omais­oh­jei­ta ja sää­dök­siä, jot­ta pys­tym­me moni­puo­li­ses­ti hyö­dyn­tä­mään eri­lai­sia raken­nus­ma­te­ri­aa­le­ja uudel­leen. Suo­men Val­tio­neu­vos­ton sel­vi­tyk­sen mukaan pure­tuis­sa mate­ri­aa­leis­sa on pal­jon hyö­dyn­tä­mis­po­ten­ti­aa­lia, mut­ta ongel­mak­si koi­tuu näi­den mate­ri­aa­lien osoit­ta­mi­nen uudis­ra­ken­ta­mi­seen sovel­tu­vak­si. On haas­ta­vaa uudel­leen hyö­dyn­tää mate­ri­aa­le­ja, jos sel­ke­ää ohjeis­tus­ta nii­den jat­ko käyt­tö­mah­dol­li­suuk­sis­ta ei ole saatavilla. 

Kuva: Pixa­bay
  1. Jär­jes­tel­män muut­ta­mi­nen on hidas­ta 

Yksi haas­ta­vim­mis­ta asiois­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lou­des­sa ja eri­tyi­ses­ti mate­ri­aa­lien uusio­käy­tös­sä on lain­sää­dän­tö. Raken­nus­tuot­tei­den tulee täyt­tää tie­tyt kri­tee­rit, jot­ta nii­tä voi­daan hyö­dyn­tää. Ongel­mak­si nousee luon­nol­li­ses­ti se, että kau­an sit­ten sää­de­tyis­sä sää­dök­sis­sä ei olla otet­tu huo­mioon uudel­leen hyö­dyn­net­tä­viä materiaaleja. 

Puhu­taan jär­jes­tel­mä­ta­son ongel­mas­ta. Puhu­taan jär­jes­tel­mäs­tä, jos­sa täl­lä het­kel­lä vaa­di­taan suur­ta val­veu­tu­nei­suut­ta ja vai­van­nä­köä, jot­ta raken­ta­mi­sen kier­to­ta­lout­ta pys­tyt­täi­siin toteut­ta­maan riit­tä­väl­lä tasolla. 

Lain­sää­dän­nön tuo­mat haas­teet eivät kui­ten­kaan anna meil­le täyt­tä vapau­tus­ta ongel­mien rat­ko­mat­ta jät­tä­mi­seen. On niin val­tion, kun­tien kuin yri­tys­ten vas­tuul­la mah­dol­lis­taa ja luo­da edel­ly­tyk­set sil­le, että yhtei­ses­ti ase­te­tut tavoit­teet voi­daan saavuttaa. 

  1. Asiat ovat vie­lä lii­an hyvin todel­li­sel­le muu­tok­sel­le 

Meil­le ope­te­taan jo perus­kou­lus­sa, että nykyi­set toi­min­ta­ta­vat eivät mah­dol­lis­ta kes­tä­vää tule­vai­suut­ta. Kui­ten­kin vain har­va val­tio, kun­ta, yri­tys tai yksi­lö on val­mis muut­ta­maan toi­min­ta­ta­po­jaan niin, että ilmas­ton­muu­tos­ta saa­tai­siin hil­lit­tyä ja luon­non moni­muo­toi­suut­ta säilytettyä. 

On inhi­mil­lis­tä olla tart­tu­mat­ta toi­meen, jos kon­kreet­ti­nen hätä ei näy tai kuu­lu omas­sa arjes­sa. Myös ongel­man laa­juus uuvut­taa. Mitä mer­ki­tys­tä yksit­täi­sen raken­nus­liik­keen teke­mi­sel­lä on, jos kaik­ki muut teke­vät kuten ennenkin?

Poh­dit­ta­vak­si jää, että mikä on se het­ki, kun toi­min­ta­ta­po­ja ale­taan todel­la muuttaa? 

Trifamilaiset esittäytyy osa 5

Kuka on Laura? 

Lau­ra Salo on Ete­lä-Poh­jan­maal­ta vart­tu­nut, sit­tem­min jyväs­ky­lä­läis­ty­nyt ja osit­tain myös hat­tu­la­lais­tu­nut pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­nan asian­tun­ti­ja. Tri­fa­mis­sa Lau­ra toi­mii joh­don assis­tent­ti­na ja vas­taa osal­taan kir­jan­pi­toai­neis­to­jen doku­men­toin­nis­ta, kokous­jär­jes­te­lyis­tä ja -kir­jauk­sis­ta, Sha­re­Point-ympä­ris­tön yllä­pi­tä­mi­ses­tä ja toi­mii yhteys­hen­ki­lö­nä eri tii­mien välillä. 

Lau­ra on suo­rit­ta­nut mat­kai­lu- ja ravit­se­musa­lan ylem­män ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­non, ja hän työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä myös Jyväs­ky­län ammat­ti­kor­kea­kou­lus­sa pal­ve­lu­lii­ke­toi­min­nan asian­tun­ti­ja­na. Suu­rim­man osan aikai­sem­mas­ta työ­uras­taan Lau­ra on teh­nyt ruo­an­val­mis­tuk­sen paris­sa eri­lai­sis­sa ammat­ti­keit­tiöis­sä, joten sitä kaut­ta vas­tuul­li­suu­teen ja kier­rä­tyk­seen liit­ty­vät tee­mat ovat tul­leet vuo­sien var­rel­la tutuiksi. 

Ruo­ka- ja ravin­to­la­pal­ve­lui­den vas­tuul­li­suu­den ja sii­hen liit­ty­vien teki­jöi­den tun­te­muk­ses­ta on hyö­tyä myös Tri­fa­mil­la työs­ken­te­le­mi­ses­sä. Vaik­ka toi­mia­lat ovat toi­siin­sa näh­den hyvin eri­lai­sia, vas­tuul­lis­ta lii­ke­toi­min­taa aja­tel­len molem­mil­la aloil­la on sama tah­to­ti­la ja tar­ve kehit­tää toi­min­taan­sa jat­ku­vas­ti vas­tuul­li­sem­paan suuntaan. 

Vas­tuul­li­suu­den lisää­mi­sek­si tar­vi­taan uusia toi­min­ta­ta­po­ja ja nii­den ennak­ko­luu­lo­ton­ta kokei­le­mis­ta riip­pu­mat­ta sii­tä, puhu­taan­ko ruo­ka- ja ravin­to­la­pal­ve­luis­ta vai raken­ta­mi­ses­ta. Jokai­nen toi­mia­la voi osal­taan olla muka­na raken­ta­mas­sa parem­paa huo­mis­ta.” 

Lau­ra uskoo, että vas­tuul­li­suu­den roo­li lii­ke­toi­min­nas­sa tulee jat­ku­vas­ti koros­tu­maan. Asiak­kaat ja rahoit­ta­jat kiin­nit­tä­vät aiem­paa enem­män huo­mio­ta yri­tyk­sen vas­tuul­li­suu­teen lii­ke­toi­min­nas­sa -oli­pa kysees­sä sit­ten ruo­ka tai raken­ta­mi­nen. Vas­tuul­li­sen lii­ke­toi­min­nan avul­la on mah­dol­lis­ta myös tuot­taa lisä­ar­voa sekä yri­tyk­sil­le että asiak­kail­le ja saa­da kil­pai­lue­tua mui­hin toi­mi­joi­hin verrattuna. 

Lontoo osa III: Kiertotalous Lontoon rakennusalalla

Täl­lä vii­kol­la tar­kas­tel­laan sitä, miten kier­to­ta­lous ote­taan huo­mioon Lon­toon raken­ne­tun ympä­ris­tön ilmas­to­toi­mis­sa. Tämä on kol­mas osa Lon­too-aiheis­ta blo­gi-sar­jaa, jos­sa tutus­tu­taan Lon­toon kau­pun­ki­suun­nit­te­luun, raken­ta­mi­seen sekä kes­tä­vän kehi­tyk­sen tavoit­tei­siin ja ilmastotoimiin. 

Lon­toon raken­nus­teol­li­suu­des­ta muo­dos­tuu vuo­sit­tain 9.7 mil­joo­naa ton­nia jätet­tä, jos­ta 90% uusio­käy­te­tään. Lon­too stra­te­gian tavoit­tee­na on kui­ten­kin saa­vut­taa yli 95% raken­nus- ja pur­ku­ma­te­ri­aa­lien uusio­käyt­tö­as­te. Mui­ta tavoit­tei­ta on pyr­kiä hyö­ty­käyt­tä­mään 95% kai­vuu­jät­tees­tä sekä kier­rät­tä­mään 65% kun­nal­lis­jät­teis­tä. Lisäk­si Lon­too pyr­kii ole­maan oma­va­rai­nen jät­tei­den käsit­te­li­jä vuo­teen 2026 men­nes­sä, tar­koit­taen sitä, että 100% Lon­toos­sa syn­ty­nees­tä jät­tees­tä käsi­tel­täi­siin Lontoossa. 

Kuva Lon­toos­ta vuo­del­ta 2012 / Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D

Raken­nusa­lal­la kier­to­ta­lous­toi­mia ohjaa Lon­toon stra­te­gi­sen suun­ni­tel­man lisäk­si kier­to­ta­lous ohjeis­tus (Circu­lar eco­no­my gui­dance). Tämän tar­koi­tuk­se­na on tuo­da kier­to­ta­lous aktii­vi­ses­ti mukaan raken­ta­mi­seen, jot­ta Lon­toon hii­li­neut­raa­li­suus­ta­voi­te voi­daan saa­vut­taa suun­ni­tel­lus­ti vuo­teen 2030 men­nes­sä. Ohjeis­tus tuo huo­mioi­ta raken­nuk­sen elin­kaa­ren jokai­seen vai­hee­seen, johon mukaan lukeu­tuu suun­nit­te­lu-, raken­nus-, käyt­tö- ja pur­ku­vai­heet. Suu­rem­mil­le infra­struk­tuu­ri- ja raken­nus­hank­keil­le on myös luo­tu täy­tet­tä­väk­si kier­to­ta­lous lausun­to (Circu­lar eco­no­my sta­te­ment), jon­ka avul­la raken­ta­mi­sen toi­mi­joi­ta ede­sau­te­taan teke­mään tie­toi­sia, pit­kä­kes­toi­sia pää­tök­siä resurs­sien kes­tä­väs­tä käy­tös­tä ja vas­tuul­li­ses­ta raken­nus- ja pur­ku­ma­te­ri­aa­lien käsit­te­lys­tä. Lausun­to lähe­te­tään raken­nus­lu­pa­ha­ke­muk­sen ohes­sa ja päi­vi­te­tään uudel­leen hank­keen olles­sa valmis. 

Lausun­nos­sa tulee ilmoit­taa seu­raa­vat asiat: 

1. Miten hank­keen pur­ku­ma­te­ri­aa­lit aio­taan tule­vai­suu­des­sa uusio­käyt­tää tai kierrättää 

2. Miten suun­nit­te­luo­mi­nai­suuk­sil­la on pyrit­ty vähen­tä­mään mate­ri­aa­lien käyttöä 

3. Mah­dol­li­suu­det jätteiden/ pur­ku­ma­te­ri­aa­lien käsit­te­lyyn pai­kan päällä 

4. Varas­toi­mi­seen ja kier­rät­tä­mi­seen sopeu­tu­vat tilat ja paik­ka mis­tä kier­rä­tys­ma­te­ri­aa­li on hel­pos­ti kerättävissä 

5. Arvioi­tu mää­rä muo­dos­tu­vaa jätettä/ purkumateriaalia 

6. Kuin­ka tehok­kuut­ta aio­taan val­voa ja seurata 

Hake­muk­ses­sa on edel­li­sen lisäk­si tul­ta­va ilmi myös se, miten han­ke tukee Lon­too-laa­jui­sia tavoit­tei­ta saa­vut­taa aiem­min mai­nit­tu 95% raken­nus- ja pur­ku­ma­te­ri­aa­lien käyt­tö­as­te, 95% kai­vuu­jät­teen hyö­ty­käyt­tö­as­te ja 65% kun­nal­lis­jät­teen kier­rä­ty­sas­te. Lisäk­si jos raken­nuk­sen elin­kaa­ren on suun­ni­tel­tu ole­van pit­kä (yli 25 vuot­ta), tulee ilmoit­taa miten pit­käi­käi­syys, mukau­tu­vai­suus ja jous­ta­vuus ote­taan suun­nit­te­lus­sa huo­mioon. Jos taas raken­nuk­sen elin­kaa­ren on suun­ni­tel­tu ole­van lyhyt (alle 25 vuot­ta), tulee hake­muk­ses­sa ilmoit­taa uudel­leen­käy­tet­tä­vyy­den ja palau­tu­vuu­den huomioiminen.

Mie­len­kiin­toi­se­na lisä­huo­mio­na Lon­toon stra­te­gi­nen suun­ni­tel­ma nime­ää Clean­Tech-inno­vaa­tiot tär­keäk­si kier­to­ta­lou­den mah­dol­lis­ta­jak­si. Nämä aut­ta­vat kier­to­ta­lou­den edis­tä­mis­tä niin ener­gia-, lii­ken­ne-, jäte-, ruo­an­tuo­tan­to-, vesi- ja raken­nusa­lal­la. Täl­lä het­kel­lä 42% kai­kis­ta Englan­nin Clean­Tech myyn­neis­tä tapah­tuu Lon­toon alu­eel­la, jon­ka on sanot­tu tuo­neen Lon­tool­le etu­lyön­tia­se­man hii­li­neut­raa­li­suus­toi­mis­sa. Tämän vuok­si kau­pun­ki pyr­kii aktii­vi­ses­ti kan­nus­ta­maan ja tuke­maan tut­ki­mus­ta, kehi­tys­tä, inno­vaa­tio­ta ja start-up yri­tyk­siä. Lon­toon por­mes­ta­ri on vie­lä lisäk­si luvan­nut raken­nut­taa Clean­Tech inno­vaa­tio­kes­kuk­sen Län­si-Lon­too­seen tar­jo­ten työ­ti­laa, yhtei­söl­li­siä tilo­ja ja yri­tys­tu­kea, pyr­ki­myk­se­nä luo­da suu­rem­pi Clean­Tech toi­mi­joi­den keskittymä. 

(Läh­teet: lon­don, lon­don1)