Aiemmin tänä vuonna Suomi sai merkittävää huomiota ympäristöalalta kun Lahti valittiin Euroopan Ympäristökaupungiksi 2021 (European Green Capital Award, EGCA) ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Kilpailussa toiseksi tuli Lille ja kolmanneksi Strasbourg. Euroopan komissio jakaa palkinnon vuosittain kaupungille joka on saavuttanut suurimpia edistysaskeleita kestävän kehityksen eteen näyttäen esimerkillistä ympäristötoimintaa. Kilpailun kaupungit arvostellaan 12 eri indikaattorilla, joihin kuuluu ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen, kestävä kaupunkiliikenne, kestävä maankäyttö, ilmanlaatu, luonto ja biodiversiteetti, melu, vesi, jäte, hallinto, ekoinnovaatio ja vihreä kasvu, sekä energiatehokkuus.
Lahti suoriutui erityisen hyvin ilmanlaadun, ekoinnovaation ja vihreän kasvun, jätteen sekä hallinnon kategorioissa. Näiden edistystä on ohjannut kaupungin kunnianhimoiset tavoitteet, kuten tulla kiertotalouskaupungiksi vuoteen 2050 mennessä sekä saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä, joka on kymmenen vuotta aikaisemmin kuin Suomen laajuinen tavoite tulla hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Merkittäviä edistysaskeleita kiertotalouden suhteen on jo saavutettu, ja jo nyt 99% kotitalouksien jätteistä hyödynnetään, joista kaksi kolmasosaa käytetään energiantuotannossa ja lopusta tehdään uusiomateriaaleja. Kaupungilla on myös tehokkaita toimia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi, sillä kivihiilen käytöstä luovuttiin jo keväällä 2019 uuden biolämpölaitoksen valmistuessa, vaihtaen lämmityksen lähteet kierrätyspolttoaineeseen ja sertifioituun paikalliseen puuhun. Tämä laski kaupungin energiantuotannon vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä 600 000 tonnilla. Lahti on myös perustanut hiilineutraalin rakentamisen kehityskeskuksen yhdessä kaupungin rakennuttajien kanssa edesauttamaan rakentamisen hiilijalanjäljen pienentämistä ja tukemaan rakennusalan kiertotalouden innovointia.
Kuva: Pixabay
Lahden menestyksessä nousee vahvasti esille eri alan toimijoiden saumaton yhteistyö sekä yritysten, koulujen ja asukkaiden mukaan ottaminen päätöksentekoon ja ilmastotoimiin. Yhteisöllistä toimintaa on kannustettu erilaisten viestintäprojektien ja työpajojen avulla, kestävien toimintamallien tuomisella varhaiskasvatukseen, sekä antamalla kaupunkilaisille merkittävää päätösvaltaa maankäytön, kaupunkirakenteen ja budjetoinnin suunnittelussa. Lahdessa on myös otettu käyttöön henkilökohtainen liikkumisen päästökauppa ensimmäisenä kaupunkina maailmassa, mahdollistaen henkilökohtaisten päästöjen seurannan ja vähentämisen. Tämä toimii puhelimelle ladattavalla sovelluksella, joka laskee jokaiselle käyttäjälle henkilökohtaisen päästöbudjetin, tunnistaa automaattisesti käyttäjän liikkumismuodon ja näyttää siitä aiheutuvat päästöt. Jos henkilökohtainen päästöbudjetti alitetaan, käyttäjälle kertyy pisteitä jolla saa erilaisia alennuksia, tai jolla voi ostaa vaikka lipun uimahalliin. Tämä on kannustanut alentamaan henkilökohtaisia liikenteestä aiheutuvia päästöjä merkittävästi ja lisännyt kestävämpien liikkumismuotojen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttöä. Sovellusta on myös mahdollisuus tulevaisuudessa kehittää laajempaan henkilökohtaisten hiilidioksidipäästöjen laskelmointiin, kuten energiankulutuksen tai ruoankulutuksen päästöjen laskelmointiin.
Lahti toimii mahtavana esikuvana Suomelle ja maailmalle näyttäen mitä on mahdollista saavuttaa kun kaikki kaupunkilaiset otetaan mukaan ilmastotoimiin ja kun yhteinen päämäärä on selkeästi esillä kaikessa tekemisessä ja päätöksenteossa. Tämänkaltaisia aktiivisia toimia tarvitaan yhä lisää jotta globaalit ilmastotavoitteet voidaan saavuttaa ja jotta voidaan pysyä alle 1.5°C lämpenemisessä.
Meillä kaikilla on varmasti jokin kuva kiertotaloudesta. Näihin mielikuviin voi usein liittyä esimerkiksi kierrätys, uusiokäyttö, kestäväkehitys tai ympäristöystävällisyys. Nämä asiat kuvaavat osaltaan kiertotaloutta, mutta kiertotalous on lisäksi: kehitystä, innovaatioita ja mahdollisuus siirtyä uuteen aikakauteen.
Kiertotalous käsitteenä tarkoittaa hyödykkeiden tai materiaalien kestävää käyttöä niin, että tuotteen valmistaminen ja käyttö kuormittaisi ympäristöä mahdollisimman vähän. Tämä onnistuu käytännössä valmistamalla tuotteita esimerkiksi kierrätetyistä materiaaleista tai uusiutuvista luonnonvaroista. Arjen esimerkkejä, joita meistä jokainen voi huomata, on esimerkiksi vuosia käytössä ollut kahvipaketeista valmistettu kauppakassi tai entisöity vanha huonekalu. Myös monet yritykset ovat toimivat kiertotalouden periaatteiden mukaan ja valmistavat tuotteita jo käytetystä materiaalista.
Millaisia haasteita kiertotalous tuo mukanaan? Kiertotalouden pääasiallinen tavoite on saada kulutus vastaamaan mahdollisimman lähelle ympäristön kantokykyä. Tämä on itsessään haaste, sillä pelkästään suomalaisten keskimääräisellä kulutuksella, tarvitsisimme 3,6 maapallon verran luonnonvaroja pysyäksemme ympäristön kantokyvyn tahdissa. Kuulostaa hankalalta ja uhrauksia vaativalta, mitä se toki on, mutta kiertotalouden ei tarvitse olla vain ihmisiä piinaava riesa. Se voi helpottaa arkea, tehdä siitä sujuvampaa ja taloudellisesti kannattavampaa.
Suomalaisissa talouksissa heitetään hukkaan syömäkelpoista ruokaa keskimäärin yli 20 kiloa vuosittain. Rahallisesti mitattuna se on noin 500 euron edestä hukkaan laitettua ruokaa. Paremmalla suunnittelulla ja oikeilla raaka-aineilla ruokakulutkin voi saada minimiin ja ylikulutus minimoitua. Kiertotaloudesta voi olla myös muuta konkreettista hyötyä. Olit sitten yksityiskuluttaja tai suuren yrityksen toimija, kiertotalous minimoi ylimääräistä kulutusta ja mahdollistaa hävikin uusiokäyttöä. Pelkästään hävikki on monelle suuri kuluerä ja sen prosessointi tuottaa lisäkustannuksia esimerkiksi kaatopaikkamaksujen sekä kuljetusten yhteydessä. Jos saamme mahdutettua arkeemme ympäristöystävällisempiä ratkaisuja, meidän ei vain tarvitse luopua hävikistä, vaan voimme myös uusiokäyttää sen omaksi eduksemme.
Kuva: Josefiina, Trifami 3D
Tietysti pitää puhua myös ilmaston hyvinvoinnista, joka on pidemmän ajan investointi. Niin pitkän ajan, että välillä tuntuu, että se ei kosketa meitä. Kuitenkin elämme ilmaston kannalta kriittisintä aikaa. Tekojen seuraukset eivät kantaudu vain lastenlapsillemme, vaan se vaikuttaa suoraan meidän elämiimme. Ilmastopakolaiset ja vähenevät luonnonvarat aiheuttavat suoraan lisäkustannuksia yhteiskunnalle ja tätä kautta kansalaisille. Pahimmillaan seuraava lama voi olla juuri ilmastolama, kun maksamme aikaisempia ylikulutuksesta tulleita velkoja.
Yhteiskuntamme on onneksi mukautumassa tähän ja se tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia uusien haasteiden edessä. Voisimme olla edelläkävijä ympäristöön liittyvissä asioissa ja toimia suunnannäyttäjänä muille organisaatioille ja valtioille. Suomessa tähän tartuttu: olemme tuoneet kiertotalouden osaksi opetussuunnitelmaa läpi eri koulutusasteiden. Tätä ei vielä kaikkialla maailmassa olla tehty. Myös yliopistoissa ja korkeakouluissa on tarjolla jatkokursseja, jotka käsittelevät kiertotaloutta, tai jotka täydennyskoulutuksena antavat lisäarvoa omaa-alaa kohtaan.
Kiertotalous myös mullistaa bisnesmalleja. Kiertotaloudellisiin ongelmiin on kysyntää ympäri maailmaa ja tähän koulutetut tulevaisuudenosaajat luovat parempaa huomista sekä uusia työpaikkoja. Tulevaisuuden yritysten on pitänyt myös muuttaa näkökantojaan. Kulutusyhteiskunnan ei tarvitse tarkoittaa köyhtyviä yrityksiä, niiden vain yksinkertaisesti täytyy muuttaa heidän käytäntöjään. Tästä onkin jo esimerkkejä digitaalisessa maailmassa, joka on korvannut fyysiset tuotteet digitaalisilla kopioilla, korvaten täysin pakkaus- ja kuljetussaasteet.
Tällä kertaa kurkataan tarkemmin siihe, miten Lontoossa edistetään kestävämpää rakentamista. Tämä on toinen osa Lontoo-aiheista blogisarjaa, jossa tutustutaan Lontoon kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastotoimiin.
Viime osassa mainitussa Lontoon ympäristö strategiassa yhtenä ilmastotoimena on nimetty hiilineutraalin rakentaminen. Tällä hetkellä Lontoon rakennukset tuottavat ⅘ osaa Lontoon kasvihuonekaasupäästöistä ja 70% koko Lontoon alueen energian kulutuksesta. Nämä aiheutuvat mm. rakennusten lämmityksestä, kaasu käyttöisistä lämminvesivaraajista, valaisemisesta ja kodinkoneista. Tilanteen parantamiseksi, tavoite on muodostaa energiatehokas rakennuskanta, jonka hiilijalanjälki on lähes nolla vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä tämä tarkoittaa uusien rakennusten hiilijalanjäljen tiukkaa säännöstelyä ja kaikkien jo olemassa olevien rakennusten kunnostusrakentamista energiatehokkaimmiksi vuoteen 2050 mennessä. Strategia on nimennyt tiettyjä parannusehdotuksia tämän edistämiseksi: tehokkaiden rakennusmateriaalien käyttö, ylijäämä veden varastointi, hajautettu energiantuotato mm. rakennusten katoille asennettavien aurinkopaneeleiden avulla, älyteknologian käyttö energian säännöstelyssä, ylijäämä energian varastointi ja viherkattojen asentaminen.
Bloomberg Euroopan pääkonttori Lontoossa. Kuva: Petra, Trifami 3D
Suurin haaste tässä tavoitteessa on kaupungin lämpö- ja energialähteiden uudistaminen uusiutuvaan energiaan, sekä siirtyminen hajautetumpaan energiantuotantoon. Strategiassa tiedostetaan, että Lontoo ei tilanpuutteen vuoksi pysty koskaan tulemaan omavaraiseksi energiantuotannossa, jolloin kaupungin energiauudistuksen menestys riippuu myös laajemmasta kantaverkon uudistuksesta. Lontoon ympäristöstrategia kuitenkin tavoittelee kaupungissa olevien rakennusten kiinnittämistä älyverkostoon, jolloin rakennusten aurinkopaneeleiden tuottama ylijäämä energiaa voidaan siirtää takaisin kantaverkkoon, lisäten uusiutuvan energian osuutta ja laajempaa käyttöä. Rakennuksiin on myös tavoitteena asentaa älymittarit, joista energiankulutusta voi reaaliaikaisesti tarkastella. Älymittarit myös säännöstelevät rakennusten energiankäyttöä automaattisesti kysynnän mukaan, tuoden säästöjä energiankulutukseen ja kustannuksiin.
Yksi esimerkki Lontoossa olevasta ympäristöystävällisestä rakentamisesta on Bloombergin Euroopan pääkonttori Lontoon keskustassa. Rakennus valmistui vuonna 2017 ja on saanut korkeimman mahdollisimman BREEAM-ympäristösertifiointi luokituksen (BREEAM outstanding). Rakennus on ensimmäinen toimistorakennus maailmassa joka on saanut näin korkean ympäristöluokituksen. Rakennuksessa on lukuisia energiaa säästäviä piirteitä, kuten esimerkiksi kattopaneelit, jotka toimivat sekä lämmöneristäjinä, viilentäjinä, valaisimina ja akustiikan säännöstelijöinä, sekä katolla toimivat sadevedenkerääjät, joista talteen otettu vesi käytetään rakennuksen alipaineella toimivissa wc-pöntöissä. Rakennuksen ikkunoihin on myös asennettu “evät,” jotka toimivat tärkeässä roolissa rakennuksen ilmanvaihtojärjestelmässä sekä auringonvalon optimoimisessa. Myös rakennuksen orientaatio ja muotoilu on tarkkaan suunniteltu kaupungin katujen ilmavirtojen mukaan, jolloin luonnollista ilmanvaihtoa ja lämpötilojen säätelyä voidaan hyödyntää. Tätä avustaa myös rakennuksen sisällä olevat älysensorit, jotka säännöstelevät ilmanvaihtoa ihmismäärien mukaan säästäen 600-750 MWh energiaa vuosittain. Yhdessä nämä, sekä lukuisat muut huolellisesti suunnitellut ominaisuudet tuovat rakennukselle kokonaisuudessaan 73% säästöt vedenkulutuksessa ja 35% säästöt energiankulutuksessa.
Kirjoittaja on kaupunkisuunnittelun opiskelija Petra Elo, joka tekee maisterintutkintoaan Lontoossa.
Kalle Salo hämeenlinnalainen, sittemmin Hattulaan asettunut rakennusmestari ja kiinteistöalan ammattilainen, joka on Trifamin tiimin uusin vahvistus. Hän on laajasti mukana yrityksen toiminnassa – projektipäällikkönä, uusien ideoiden esille tuojana, inspiraation lähteenä ja eteenpäin vievänä voimana. Kalle on vahvasti mukana etenkin tuotantotiimin toiminnassa ja sen kehittämisessä. Idearikkaus ja luontainen eteenpäin menevä ote ovatkin Kallen vahvuuksia.
Trifamiin mukaan hyppääminen tuntui luontevalta, sillä se on pohjimmiltaan perheyritys. Yrittäjäperheessä kasvaneena oma työhön suhtautuminen on yrittäjähenkinen: työ on elämä, se kulkee vahvasti mukana ja jättää jäljen.
”Olen seurannut mielenkiinnolla Trifami 3D:n kehitystä vierestä jo jonkin aikaa. Toiminnan laajentuessa tuli tilaisuus lähteä mukaan tuotteiden ja liiketoiminnan kehitykseen - vastausta ei tarvinnut juuri pohtia. Ala on aina ollut lähellä sydäntä, verenperintönäkin osin.”
Uransa aikana Kalle on ollut tekemässä mm. betonielementtikerrostaloja, joten tuotekin on tullut tutuksi. Toisessa työssään teknisenä isännöitsijänä ja kunnossapitopäällikkönä hän on päässyt näkemään ja seuraamaan läheltä jo elinkaarensa loppupäässä olevia betonirakennuksia. “Koen, että minulla on hyvät lähtökohdat arvioida toimintaamme ja aikaisempi kokemukseni kiinteistöalalta on vahvistanut uskoa siihen, että Trifamilla on tulevaisuutta. Raaka-aineiden kierrätys ja se että siihen löydetään mahdollisuus, on äärettömän tärkeää, koska raaka-ainevarat ovat tulleet tiensä päähän.”
Tiedostan, mihin maailma on menossa – olemme isojen asioiden äärellä. Koen että kiertotalousajattelu on suuri askel kohti tulevaisuutta. Kunnianhimonen hanke vie ajattelua eteenpäin ja mahdollistaa rakennus- ja kiinteistöalan vanhoillisen ajattelun kehittämistä ja kääntämistä enemmän kiertotalouspainotteiseksi.
Petra
Petra Elo on kaupunkisuunnittelun opiskelija, joka suorittaa maisterin tutkintoaan Lontoossa. Työn alla on opinnäytetyö, jonka aiheena on kaupunkien vihreä infrastruktuuri. Hän liittyi Trifami 3D:n hiljattain kesätyöntekijänä saadakseen lisää kokemusta oman alansa töistä ja onkin mukana yrityksessä monissa eri tehtävissä - etenkin viestinnässä. Ennen Lontoota Petra opiskeli ja työskenteli Dublinissa, missä kiinnostus kestävää kehitystä kohtaan todella syttyi. Ymmärrys rakennetun ympäristön roolista ilmastonmuutoksen ehkäisyyn on sydäntä lähellä.
“Ulkomaille lähteminen tuntui aina oikealta valinnalta, sillä sieltä mukaan tarttuvat kokemukset tuovat uudenlaista perspektiiviä ja opettavat asioita aivan toisella mittapuulla. Kansainvälisten kontaktien luominen on myös hyvin palkitsevaa ja mittaamattoman arvokasta varsinkin kestävän kehityksen alalla, sillä taisto ilmastonmuutosta vastaan on globaalisti kaikkien yhteinen.”
Petraa kiinnostaa eniten luonnollisten ekosysteemipalveluiden rooli kaupungeissa ja miten niillä voidaan hillitä ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lisäksi se, miten tavalliset kaupunkilaiset voitaisiin ottaa paremmin mukaan kaupunkisuunnitteluprosessiin ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen ratkaisuihin, on kiinnostavaa. “Usein nämä ratkaisut ovat hyvin paikka kohtaisia, jolloin ulkopuolisten suunnittelijoiden voi olla vaikea hahmottaa mikä toimii ja mikä ei. Tällöin paikallinen tieto ja ihmisten mielipiteet ovat välttämättömiä saada mukaan suunnitteluprosessiin, jotta yhteiset tavoitteet voidaan tehokkaimmin saavuttaa.”
Uteliaisuus ja luovuus ovat Petran vahvuuksia, jotka säännöllisesti puskevat häntä mukavuusalueensa ulkopuolelle ja kokeilemaan uusia asioita. Hän rakastaa matkustamista sekä luonnossa liikkumista ja kokee parhaimmaksi stressin purkamisen keinoksi maalaamisen. Häntä motivoi eniten työ missä voi ideoida ja innovoida uutta ja saada positiivista muutosta aikaan yhteisen edun hyväksi. Juuri nämä asiat, sekä motivoituneet ja edistyksellisen ajattelun omaavat ihmiset, saivat Petran lähtemään myös Trifamiin mukaan.
Petri
Petri Lahtinen on kolmannen vuoden liiketalouden opiskelija Hämeen ammattikorkeakoulussa, jonka intohimoihin kuuluu markkinointi ja siihen liittyvät haasteet. Paikallaan olo ei ole Petrille luontaista, joten vaihtelevat ja uudet työtehtävät ovat hänelle sydäntä lähellä. Trifami 3D:n joukkoon Petri löysi tiensä uskaltamalla etsiä kesätöiden seasta häntä erityisesti kiinnostavaa työtä, ja onnekseen löysi Trifami3D:n vastaamaan hänen mielenkiintojaan. Petri kuvailee itseään luovaksi ja Idearikkaaksi ja mitä enemmän hän pääsen vaikuttamaan, sitä enemmän hän on elementissään. Petrin tavoitteena on tuoda Trifami3D:lle uusia näkökantoja markkinointiin sekä selkeyttää yrityksen tavoitteita.
Petri sanoo arvoikseen yrityksessä mahdollisimman pienen kuilun johtoportaan ja tekijöiden välillä ja onkin kiitollinen yrityksen avoimesta yrityskulttuurista työntekijöiden välillä.
”Parasta on, kun työpaikka ei rajoita omaa intoa ehdottaa ratkaisuja, vaan tukee ja kannustaa avaamaan omia näkemyksiä yrityksen eduksi.”
Petrin toiveena on, että hän pääsee näkemään läheltä konkreettista vaikuttavuutta rakentamisen saralla ja olla osana siinä hienossa joukossa, joka toimii esimerkkinä muille yrityksille pidemmällä tähtäimellä. “Uudenlaiset rakentamiseen liittyvät ratkaisut voivat nykyään olla pitkälti pienten Start up- yritysten käsissä, joiden rohkea innovatiivisuus voi inspiroida kaikkia ajattelemaan tulevaisuutta uusistakin näkökulmista.” Petri painottaa sitä, että tulevaisuuteen katsominen on jokaiselle kaikille eduksi. Lisäksi hän toivoo, että tulevaisuuden vaikuttajat ymmärtävät yhä herkemmin ekologisuuden kannattavuuden yritystoiminnassa.
Tällä kertaa kurkataan Lontooseen ja katsotaan miten rakentaminen siellä hoituu. Tämä on ensimmäinen osa Lontoo-aiheista blogisarjaa, jossa tutustutaan Lontoon kaupunkisuunnitteluun, rakentamiseen sekä kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ilmastotoimiin.
Englannissa rakentaminen määräytyy ylimmällä tasolla valtakunnallisella kaavalla (National Planning Policy Framework) jota hallinnoi Asumis-, yhteisö- ja paikallishallinnon ministeriö. Tämä kaava vastaa Suomen ‘Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita’, jotka pohjautuvat Suomen maankäyttö- ja rakennuslakiin. Molemmissa tapauksissa, valtakunnallisilla säännöksillä varmistetaan maan erillisille hallintoalueille suurpiirteiset yhteiset tavoitteet, käytännöt ja kestävän kehityksen toimet. Toisin kuin Suomessa, mistä löytyy vielä lisäksi erilliset maakuntakaavat, Englannin hallintoalueilla (regions) ei ole omia kaavoja, sillä nämä poistettiin käytöstä vuonna 2010. Sen sijaan, Englannissa hallintopiireillä (districts) on suurempi vastuu omien alueidensa suunnittelussa, tehden omat paikalliset kaavansa. Näissä määräytyvät mm. näiden alueiden asumisen ja rakentamisen tavoitteet, paikalliset infrastruktuuriprojektit, kestävä kehitys ja palvelut paikallisella tasolla. Suomessa tätä vastaa kuntatason yleiskaavat. Viimeisenä ja kaikkein yksityiskohtaisimpana, Englannissa ovat käytössä vielä naapurustokaavat, jotka otettiin käyttöön vuonna 2011. Nämä tuovat paikalliset asukkaat mukaan suunnitteluprosessiin yhteisen suunnittelufoorumin kautta, antaen heille enemmän päätösvaltaa omista naapurustoistaan. Suomessa samaa tasoa vastaa asemakaava, mutta vastaavanlaista paikallisten asukkaiden osallistumismekanismia ei ole käytössä.
Thames-joki, Lontoo. Kuva: Josefiina / Trifami 3D
Lontoo on hieman poikkeustapaus seuraten omaa järjestelmäänsä aluesuunnittelussa. Täällä aluesuunnittelua hallinnoi pormestari, jonka vastuulla on muodostaa strateginen suunnitelma koko Lontoon alueelle. Tämän lisäksi, erillisillä Lontoon kaupunginosilla on päätösvalta omista alueistaan ja näiden vastuulla on muodostaa omat paikalliset suunnitelmansa. Näiden on kuitenkin oltava yhdenmukaisia Lontoon yleisen strategisen suunnitelman kanssa. Tämä strateginen suunnitelma, nimeltään London Plan, muodostaa Lontoolle taloudelliset-, liikenteelliset-, ympäristölliset- sekä yhteiskunnalliset määräykset. Näiden lisäksi, pormestari tekee myös päätökset asumisesta, turvallisuudesta, terveydestä ja kulttuurista. Kyseinen suunnitelma myös mm. vaatii Lontooseen rakennettavan vuosittain 52,285 uutta asuntoa seuraavan kymmenen vuoden ajan, joista vähintään 50% on oltava kohtuuhintaista asumista, Lontoon vihervyön suojelemista (vihreä vyöhyke Lontoon ympärillä mikä rajoittaa kaupungin liiallisen leviämisen) sekä ilmanlaadun merkittävää parantamista. Lontoo suunnitelma myös mainitsee kiertotalouden tarpeen, kannustaen jätteen määrän vähentämiseen myös rakennussektorilla. Kaikkein kunnianhimoisin tavoite on kuitenkin vaatia Lontoosta tulevan hiilineutraali kaupunki vuoteen 2030 mennessä.
Tätä tavoitetta edistää Lontoon ympäristö strategia (London Environment Strategy), joka pyrkii edesauttamaan vihreän infrastruktuurin käyttöä, kierrätyksen lisäämistä, energiatehokkaampien rakennusten vaatimista, parempien kävely- ja pyöräilyreittien rakentamista sekä paikallistettua energiantuotantoa uusiutuvista energialähteistä. Näillä voidaan parantaa ilmanlaatua, lieventää tulvimista, alentaa kaupunkien lämpösaarekeilmiötä (ilmiö missä kaupungin keskustassa on korkeampi lämpötila kuin ympäröivillä alueilla), vähentää kaatopaikalle joutuvaa jätettä, alentaa hiilidioksidipäästöjä sekä vähentää autojen määrää ja melusaastetta. Parhaimmassa tapauksessa nämä voivat parantaa ihmisten terveyttä ja jopa lisätä keskimääräistä elinikää. Lontoossa näiden saavuttaminen on erityisen tärkeää, sillä tutkimusten mukaan 99% Lontoon alueista ylittää Maailman terveysjärjestö WHO:n asettamat suositukset pienhiukkasille (PM2.5), jolloin ilma on haitallista terveydelle. Onkin arvioitu, että ilmansaasteet aiheuttavat Lontoossa vuosittain 9400 ylimääräistä kuolemaa. Ilmansaasteiden alueellinen jako on myös hyvin epätasaisesti jakautunutta ja pahimmat keskittymät ovat vähävaraisimmilla alueilla. Näillä alueilla elinajan odote on pienempi kuin rikkaammilla alueilla, minkä vuoksi Lontoon asukkaiden keskimääräinen elinajanodote vaihtelee 19 vuodella riippuen kaupunginosasta.
Tämän vuoksi onkin tärkeää, että ilmastotoimissa ja kaupunkisuunnittelussa vähävaraisimmat naapurustot laitetaan etusijalle, sillä nämä alueet ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa ilmastonmuutoksen haitallisille vaikutuksille. Näin kestävän kehityksen hyödyt jakautuvat kaikille oikeudenmukaisesti, ja tasa-arvoa ja ympäristöoikeudenmukaisuutta voidaan edistää.
Kirjoittaja on kaupunkisuunnittelun opiskelija Petra Elo, joka tekee maisterintutkintoaan Lontoossa.
Trifami 3D kokosi yhteen neljä vinkkiä kohti ympäristöystävällisempää juhannuksen viettoa.
1. Ajaminen kohteisiin
Juhannus saa ihmiset reissumielelle ja valtatiet täyttyvät yhä enemmän kasvavista ruuhkista. Keskikesän juhlaa mennään viettämään mökeille, musiikkifestivaaleille, sukulaisille tai kaupunkeihin ihan vain vaihtelun vuoksi. Juhannusliikenne voi olla stressaavaa, aikaa vievää ja pahimmillaan jopa vaarallista. Totta kai jokainen suomalainen ansaitsee helpotuksen valitsemassaan paikassa pitkän talven jälkeen ja halu vaihtaa maisemaa on erittäin ymmärrettävää. Kuitenkin tapoja siirtyä paikasta toiseen on monia ja moni niistä on myös turvallisempia - jopa hauskempia.
Moni valitsee auton ensimmäiseksi vaihtoehdoksi siirryttäessä viettämään juhannusta, joka on toki ymmärrettävää ja useissa tapauksissa myös välttämätöntä. On kuitenkin paljon tilanteita, jossa autolla liikkuminen on turhaa. Esimerkiksi suuremmat festivaalit sijaitsevat usein lähellä vilkasta kaupunki aluetta ja näihin paikkoihin kulku esimerkiksi junalla on todella helppoa. Junalla matkustaminen on myös vähemmän stressaavaa ja mikä parasta, Suomen kesämaisemat avautuvat parhaiten juuri junan ikkunasta. Toki mikäli mökki sijaitsee kaukana korvessa ja matkatavaraa on paljon, on auto välttämätön vaihtoehto. Kuitenkin on hyvä muistaa, että autoillessakin on mahdollista vähentää kulutusta, esimerkiksi kimppakyytien avulla, ja ruuhkatkin pienenisivät silloin, jos useampi ihminen omaksuisi tämän tavan.
Jos ideana on viettää kaupunki juhannus ja mennä ihailemaan illalla lähialueen kokkoja, parhaiten se tapahtuu pyörällä. Ei vain siksi että se on toinen ilmasto teko, vaan siksi että juhannus avautuu parhaiten kokemalla koko kesän hienous läpi vaihtuvien maisemien ulkoilmassa. Voisi sanoa, että niin hienot kuin kokot ovatkin, se oikea juhannuksen tuntu voi tulla eniten juuri pyörämatkalla. Matka päihittää päämäärän.
2. Ruokavalinnat
Juhannuksena ruoka on keskipisteenä grillikeleineen ja satokauden tuoreine antimineen. Jos tänä juhannuksena vielä tekee mieli tehdä merkittävä ilmastoteko aterian kylkiäisenä, on ruokavalintojen miettiminen hyvä paikka aloittaa. On arvioitu, että suomalainen kuluttaja voi tuotevalinnoillaan vähentää ruokavalionsa ilmastopäästöjä jopa 30–40%. Pelkästään valitsemalla kasvisvaihtoehtoja voi omia ilmastopäästöjään vähentää jo 20–40%.
Kotimaisten raaka-aineiden ja lähiruoan suosiminen on myös merkittävää päästöjen vähentämisen kannalta. Lihatuotteista naudanlihan ilmastopäästöt ovat kaikkein suurimmat: kotimaisen naudanlihan ilmastovaikutus on 15kg CO2/ lihakilo ja esimerkiksi Brasiliasta tuodun naudanlihan ilmastovaikutus on jopa 40kg CO2/ lihakilon luokkaa. Kotimaisen sianlihan ja broilerin ilmastovaikutus on 4-5kg CO2/ lihakilo, kun taas ulkomailta tuodun sianlihan ja broilerin ilmastovaikutus on 7-10kg CO2/ lihakilo. Kukapa ei haluaisi suosia suomalaista.
Mitkä sitten ovat kaikkein ilmastoystävällisimmät ruoat? Näitä ovat luonnonkalat (ilmastovaikutus 0,8kg CO2/ kg) ja kotimaiset kasvikset ja juurekset (ilmastovaikutus 0,1- 0,4kg CO2/ kg). Vinkkinä vielä: juhannuksen aikaisena satokautena parhaimmillaan ovat porkkanat, punajuuret, kukkakaalit, retiisit, herneet, mansikat ja varhaisperunat.
Juhannuksena maisemanvaihdos mökille aiheuttaa monille viikonlopun mittaiset juhannuspäästöt, kun mökillä sytytellään puulämmitystä, grilliä, kiuasta ja juhannuskokkoa. Suomessa puunpoltto on suurin pienhiukkasten lähde ja vapauttaa palaessaan ilmakehään myös mustaa hiiltä, PAH-yhdisteitä ja hiilidioksidia. Ei nyt kuitenkaan tarvitse huolestua liikaa, sillä puunpolton ilmastovaikutuksia voidaan vähentää pienin konstein, jolloin ihan heti näistä ei ainakaan vielä tarvitse luopua.
Säännöllinen nuohous, tulisijojen kunnossapito ja hyvän vedon ylläpitäminen takaavat täydellisen palamisen, optimaalisen lämpötilan ja polton hyötysuhteen. Nämä puolestaan säästävät energiaa ja auttavat vähentämään ylimääräisiä päästöjä. Puuta poltettaessa materiaalien valinnalla on myös merkitystä, sillä rankapuun tai kasvavien puiden hiilidioksidipäästöt ovat suuremmat kuin nopeasti maatuvien latvatähteiden, risujen ja oksien polttamisen. On myös tärkeää, että puumaateriaali on täysin kuivaa, sillä kostea puumateriaali palaa epäpuhtaasti vapauttaen ilmakehään enemmän ilmansaasteita.
Monesti nähdään, että roskatkin on kätevä hävittää heittämällä ne palavan puun joukkoon, mutta ilmakehän kannalta tämä aiheuttaa vain lisää päästöjä. On esimerkiksi arvioitu, että yhtä poltettua muovikiloa kohden hiilidioksidipäästöjä muodostuu 3kg CO2/ kg. Jos muovikilo kuitenkin kierrätetään, muovikilon koko elinkaaren hiilidioksidipäästöistä voidaan säästää jopa 1,5kg CO2/ kg. Kumman siis valitset: roskien polttamisen vai kierrättämisen?
Suomalainen mökkikulttuuri on jo itsessään hyvin omavarainen ja ilmastoystävällinen ja on hienoa, että ihmiset ovat omaksuneet sen osana modernia elämäntyyliä. Peseytyminen tapahtuu järvivedellä, huussit ovat usein vedettömiä ja ruokaakin saa mahdollisesti omasta järvestä. Lämmitys tehdään usein takalla ja ruokaakin tehdään avotulella, mutta olisiko vielä mahdollista tehdä suomalaisista mökeistä entistäkin ekologisempia.
Perinteinen alkeellinen mökki on monelle ilo jo itsesään ja on upea huomata, että suomalaiset osaavat tästä nauttia. Kuitenkin jos halutaan ylläpitää jonkin näköistä modernimpaa elämän tapaa mökillä, voi senkin tehdä nykyään osin omavaraisesti. Esimerkiksi aurinkopaneeleilla voidaan taata mökkiin vaadittavat mukavuudet joustavasti ja ilmastoa säästäen.
Aurinkopaneelit ovat kehittyneet niin paljon, että sen hankkiminen voi olla jopa taloudellisesti järkevää. Aurinkopaneeleja voidaan asentaa mökkeihin myös ilman että se olisi kiinni missään sähköverkossa. Se voi tarjota hyviä ratkaisuja myös silloin kun muuta energian tuotto mahdollisuutta ei edes ole lähellä, esimerkiksi saarilla. Parhaimmillaan aurinkopaneelien tuottama sähkö riittää kaikkiin tarpeisiin ja ylijäämä sähköä voi jopa myydä takaisin sähköyhtiöille. Siinäpä vasta kiertotaloutta!
