Tri­fa­mi 3D koko­si yhteen nel­jä vink­kiä koh­ti ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­pää juhan­nuk­sen viettoa.

1. Aja­mi­nen kohteisiin

Juhan­nus saa ihmi­set reis­su­mie­lel­le ja val­ta­tiet täyt­ty­vät yhä enem­män kas­va­vis­ta ruuh­kis­ta. Kes­ki­ke­sän juh­laa men­nään viet­tä­mään mökeil­le, musiik­ki­fes­ti­vaa­leil­le, suku­lai­sil­le tai kau­pun­kei­hin ihan vain vaih­te­lun vuok­si. Juhan­nus­lii­ken­ne voi olla stres­saa­vaa, aikaa vie­vää ja pahim­mil­laan jopa vaa­ral­lis­ta. Tot­ta kai jokai­nen suo­ma­lai­nen ansait­see hel­po­tuk­sen valit­se­mas­saan pai­kas­sa pit­kän tal­ven jäl­keen ja halu vaih­taa mai­se­maa on erit­täin ymmär­ret­tä­vää. Kui­ten­kin tapo­ja siir­tyä pai­kas­ta toi­seen on monia ja moni niis­tä on myös tur­val­li­sem­pia - jopa hauskempia.

Moni valit­see auton ensim­mäi­sek­si vaih­toeh­dok­si siir­ryt­täes­sä viet­tä­mään juhan­nus­ta, joka on toki ymmär­ret­tä­vää ja useis­sa tapauk­sis­sa myös vält­tä­mä­tön­tä. On kui­ten­kin pal­jon tilan­tei­ta, jos­sa autol­la liik­ku­mi­nen on tur­haa. Esi­mer­kik­si suu­rem­mat fes­ti­vaa­lit sijait­se­vat usein lähel­lä vil­kas­ta kau­pun­ki aluet­ta ja näi­hin paik­koi­hin kul­ku esi­mer­kik­si junal­la on todel­la help­poa. Junal­la mat­kus­ta­mi­nen on myös vähem­män stres­saa­vaa ja mikä paras­ta, Suo­men kesä­mai­se­mat avau­tu­vat par­hai­ten juu­ri junan ikku­nas­ta. Toki mikä­li mök­ki sijait­see kau­ka­na kor­ves­sa ja mat­ka­ta­va­raa on pal­jon, on auto vält­tä­mä­tön vaih­toeh­to. Kui­ten­kin on hyvä muis­taa, että autoil­les­sa­kin on mah­dol­lis­ta vähen­tää kulu­tus­ta, esi­mer­kik­si kimp­pa­kyy­tien avul­la, ja ruuh­kat­kin pie­ne­ni­si­vät sil­loin, jos useam­pi ihmi­nen omak­sui­si tämän tavan.

Jos idea­na on viet­tää kau­pun­ki juhan­nus ja men­nä ihai­le­maan illal­la lähia­lu­een kok­ko­ja, par­hai­ten se tapah­tuu pyö­räl­lä. Ei vain sik­si että se on toi­nen ilmas­to teko, vaan sik­si että juhan­nus avau­tuu par­hai­ten koke­mal­la koko kesän hie­nous läpi vaih­tu­vien mai­se­mien ulkoil­mas­sa. Voi­si sanoa, että niin hie­not kuin kokot ovat­kin, se oikea juhan­nuk­sen tun­tu voi tul­la eni­ten juu­ri pyö­rä­mat­kal­la. Mat­ka päi­hit­tää päämäärän.

2. Ruo­ka­va­lin­nat

Juhan­nuk­se­na ruo­ka on kes­ki­pis­tee­nä gril­li­ke­lei­neen ja sato­kau­den tuo­rei­ne anti­mi­neen. Jos tänä juhan­nuk­se­na vie­lä tekee mie­li teh­dä mer­kit­tä­vä ilmas­to­te­ko ate­rian kyl­kiäi­se­nä, on ruo­ka­va­lin­to­jen miet­ti­mi­nen hyvä paik­ka aloit­taa. On arvioi­tu, että suo­ma­lai­nen kulut­ta­ja voi tuo­te­va­lin­noil­laan vähen­tää ruo­ka­va­lion­sa ilmas­to­pääs­tö­jä jopa 30–40%. Pel­käs­tään valit­se­mal­la kas­vis­vaih­toeh­to­ja voi omia ilmas­to­pääs­tö­jään vähen­tää jo 20–40%. 

Koti­mais­ten raa­ka-ainei­den ja lähi­ruo­an suo­si­mi­nen on myös mer­kit­tä­vää pääs­tö­jen vähen­tä­mi­sen kan­nal­ta. Liha­tuot­teis­ta nau­dan­li­han ilmas­to­pääs­töt ovat kaik­kein suu­rim­mat: koti­mai­sen nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on 15kg CO2/ liha­ki­lo ja esi­mer­kik­si Bra­si­lias­ta tuo­dun nau­dan­li­han ilmas­to­vai­ku­tus on jopa 40kg CO2/ liha­ki­lon luok­kaa. Koti­mai­sen sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 4-5kg CO2/ liha­ki­lo, kun taas ulko­mail­ta tuo­dun sian­li­han ja broi­le­rin ilmas­to­vai­ku­tus on 7-10kg CO2/ liha­ki­lo. Kuka­pa ei haluai­si suo­sia suomalaista.

Mit­kä sit­ten ovat kaik­kein ilmas­to­ys­tä­väl­li­sim­mät ruo­at? Näi­tä ovat luon­non­ka­lat (ilmas­to­vai­ku­tus 0,8kg CO2/ kg) ja koti­mai­set kas­vik­set ja juu­rek­set (ilmas­to­vai­ku­tus 0,1- 0,4kg CO2/ kg). Vink­ki­nä vie­lä: juhan­nuk­sen aikai­se­na sato­kau­te­na par­haim­mil­laan ovat pork­ka­nat, puna­juu­ret, kuk­ka­kaa­lit, retii­sit, her­neet, man­si­kat ja varhaisperunat.

Läh­teet: ilmasto-opas.fihsy.fi

Kuva: Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D


3. Fik­sum­paa puun polttoa

Juhan­nuk­se­na mai­se­man­vaih­dos mökil­le aiheut­taa monil­le vii­kon­lo­pun mit­tai­set juhan­nus­pääs­töt, kun mökil­lä syty­tel­lään puu­läm­mi­tys­tä, gril­liä, kiu­as­ta ja juhan­nus­kok­koa. Suo­mes­sa puun­polt­to on suu­rin pien­hiuk­kas­ten läh­de ja vapaut­taa palaes­saan ilma­ke­hään myös mus­taa hiil­tä, PAH-yhdis­tei­tä ja hii­li­diok­si­dia. Ei nyt kui­ten­kaan tar­vit­se huo­les­tua lii­kaa, sil­lä puun­pol­ton ilmas­to­vai­ku­tuk­sia voi­daan vähen­tää pie­nin kons­tein, jol­loin ihan heti näis­tä ei aina­kaan vie­lä tar­vit­se luopua. 

Sään­nöl­li­nen nuo­hous, tuli­si­jo­jen kun­nos­sa­pi­to ja hyvän vedon yllä­pi­tä­mi­nen takaa­vat täy­del­li­sen pala­mi­sen, opti­maa­li­sen läm­pö­ti­lan ja pol­ton hyö­ty­suh­teen. Nämä puo­les­taan sääs­tä­vät ener­gi­aa ja aut­ta­vat vähen­tä­mään yli­mää­räi­siä pääs­tö­jä. Puu­ta pol­tet­taes­sa mate­ri­aa­lien valin­nal­la on myös mer­ki­tys­tä, sil­lä ran­ka­puun tai kas­va­vien pui­den hii­li­diok­si­di­pääs­töt ovat suu­rem­mat kuin nopeas­ti maa­tu­vien lat­va­täh­tei­den, risu­jen ja oksien polt­ta­mi­sen. On myös tär­ke­ää, että puu­maa­te­ri­aa­li on täy­sin kui­vaa, sil­lä kos­tea puu­ma­te­ri­aa­li palaa epä­puh­taas­ti vapaut­taen ilma­ke­hään enem­män ilman­saas­tei­ta

Mones­ti näh­dään, että ros­kat­kin on käte­vä hävit­tää heit­tä­mäl­lä ne pala­van puun jouk­koon, mut­ta ilma­ke­hän kan­nal­ta tämä aiheut­taa vain lisää pääs­tö­jä. On esi­mer­kik­si arvioi­tu, että yhtä pol­tet­tua muo­vi­ki­loa koh­den hii­li­diok­si­di­pääs­tö­jä muo­dos­tuu 3kg CO2/ kg. Jos muo­vi­ki­lo kui­ten­kin kier­rä­te­tään, muo­vi­ki­lon koko elin­kaa­ren hii­li­diok­si­di­pääs­töis­tä voi­daan sääs­tää jopa 1,5kg CO2/ kg. Kum­man siis valit­set: ros­kien polt­ta­mi­sen vai kierrättämisen?

Läh­teet: yle.fihelda.helsinki.fi

4. Mökis­tä ekologinen

Suo­ma­lai­nen mök­ki­kult­tuu­ri on jo itses­sään hyvin oma­va­rai­nen ja ilmas­to­ys­tä­väl­li­nen ja on hie­noa, että ihmi­set ovat omak­su­neet sen osa­na moder­nia elä­män­tyy­liä. Pesey­ty­mi­nen tapah­tuu jär­vi­ve­del­lä, huus­sit ovat usein vedet­tö­miä ja ruo­kaa­kin saa mah­dol­li­ses­ti omas­ta jär­ves­tä. Läm­mi­tys teh­dään usein takal­la ja ruo­kaa­kin teh­dään avo­tu­lel­la, mut­ta oli­si­ko vie­lä mah­dol­lis­ta teh­dä suo­ma­lai­sis­ta mökeis­tä entis­tä­kin eko­lo­gi­sem­pia.

Perin­tei­nen alkeel­li­nen mök­ki on monel­le ilo jo itse­sään ja on upea huo­ma­ta, että suo­ma­lai­set osaa­vat täs­tä naut­tia. Kui­ten­kin jos halu­taan yllä­pi­tää jon­kin näköis­tä moder­nim­paa elä­män tapaa mökil­lä, voi sen­kin teh­dä nyky­ään osin oma­va­rai­ses­ti. Esi­mer­kik­si aurin­ko­pa­nee­leil­la voi­daan taa­ta mök­kiin vaa­dit­ta­vat muka­vuu­det jous­ta­vas­ti ja ilmas­toa sääs­täen.
 
Aurin­ko­pa­nee­lit ovat kehit­ty­neet niin pal­jon, että sen hank­ki­mi­nen voi olla jopa talou­del­li­ses­ti jär­ke­vää. Aurin­ko­pa­nee­le­ja voi­daan asen­taa mök­kei­hin myös ilman että se oli­si kiin­ni mis­sään säh­kö­ver­kos­sa. Se voi tar­jo­ta hyviä rat­kai­su­ja myös sil­loin kun muu­ta ener­gian tuot­to mah­dol­li­suut­ta ei edes ole lähel­lä, esi­mer­kik­si saa­ril­la. Par­haim­mil­laan aurin­ko­pa­nee­lien tuot­ta­ma säh­kö riit­tää kaik­kiin tar­pei­siin ja yli­jää­mä säh­köä voi jopa myy­dä takai­sin säh­köyh­tiöil­le. Sii­nä­pä vas­ta kiertotaloutta!