Meil­lä kai­kil­la on var­mas­ti jokin kuva kier­to­ta­lou­des­ta. Näi­hin mie­li­ku­viin voi usein liit­tyä esi­mer­kik­si kier­rä­tys, uusio­käyt­tö, kes­tä­vä­ke­hi­tys tai ympä­ris­töys­tä­väl­li­syys. Nämä asiat kuvaa­vat osal­taan kier­to­ta­lout­ta, mut­ta kier­to­ta­lous on lisäk­si: kehi­tys­tä, inno­vaa­tioi­ta ja mah­dol­li­suus siir­tyä uuteen aika­kau­teen.  
 
Kier­to­ta­lous käsit­tee­nä tar­koit­taa hyö­dyk­kei­den tai mate­ri­aa­lien kes­tä­vää käyt­töä niin, että tuot­teen val­mis­ta­mi­nen ja käyt­tö kuor­mit­tai­si ympä­ris­töä mah­dol­li­sim­man vähän. Tämä onnis­tuu käy­tän­nös­sä val­mis­ta­mal­la tuot­tei­ta esi­mer­kik­si kier­rä­te­tyis­tä mate­ri­aa­leis­ta tai uusiu­tu­vis­ta luon­non­va­rois­ta. Arjen esi­merk­ke­jä, joi­ta meis­tä jokai­nen voi huo­ma­ta, on esi­mer­kik­si vuo­sia käy­tös­sä ollut kah­vi­pa­ke­teis­ta val­mis­tet­tu kaup­pa­kas­si tai enti­söi­ty van­ha huo­ne­ka­lu. Myös monet yri­tyk­set ovat toi­mi­vat kier­to­ta­lou­den peri­aat­tei­den mukaan ja val­mis­ta­vat tuot­tei­ta jo käy­te­tys­tä mate­ri­aa­lis­ta.
 
Mil­lai­sia haas­tei­ta kier­to­ta­lous tuo muka­naan? Kier­to­ta­lou­den pää­asial­li­nen tavoi­te on saa­da kulu­tus vas­taa­maan mah­dol­li­sim­man lähel­le ympä­ris­tön kan­to­ky­kyä. Tämä on itses­sään haas­te, sil­lä pel­käs­tään suo­ma­lais­ten kes­ki­mää­räi­sel­lä kulu­tuk­sel­la, tar­vit­si­sim­me 3,6 maa­pal­lon ver­ran luon­non­va­ro­ja pysyäk­sem­me ympä­ris­tön kan­to­ky­vyn tah­dis­sa. Kuu­los­taa han­ka­lal­ta ja uhrauk­sia vaa­ti­val­ta, mitä se toki on, mut­ta kier­to­ta­lou­den ei tar­vit­se olla vain ihmi­siä pii­naa­va rie­sa. Se voi hel­pot­taa arkea, teh­dä sii­tä suju­vam­paa ja talou­del­li­ses­ti kan­nat­ta­vam­paa.
 
Suo­ma­lai­sis­sa talouk­sis­sa hei­te­tään huk­kaan syö­mä­kel­pois­ta ruo­kaa kes­ki­mää­rin yli 20 kiloa vuo­sit­tain. Rahal­li­ses­ti mitat­tu­na se on noin 500 euron edes­tä huk­kaan lai­tet­tua ruo­kaa. Parem­mal­la suun­nit­te­lul­la ja oikeil­la raa­ka-aineil­la ruo­ka­ku­lut­kin voi saa­da mini­miin ja yli­ku­lu­tus mini­moi­tua. Kier­to­ta­lou­des­ta voi olla myös muu­ta kon­kreet­tis­ta hyö­tyä. Olit sit­ten yksi­tyis­ku­lut­ta­ja tai suu­ren yri­tyk­sen toi­mi­ja, kier­to­ta­lous mini­moi yli­mää­räis­tä kulu­tus­ta ja mah­dol­lis­taa hävi­kin uusio­käyt­töä. Pel­käs­tään hävik­ki on monel­le suu­ri kulue­rä ja sen pro­ses­soin­ti tuot­taa lisä­kus­tan­nuk­sia esi­mer­kik­si kaa­to­paik­ka­mak­su­jen sekä kul­je­tus­ten yhtey­des­sä. Jos saam­me mah­du­tet­tua arkeem­me ympä­ris­töys­tä­väl­li­sem­piä rat­kai­su­ja, mei­dän ei vain tar­vit­se luo­pua hävi­kis­tä, vaan voim­me myös uusio­käyt­tää sen omak­si eduk­sem­me. 
 

Kuva: Jose­fii­na, Tri­fa­mi 3D

Tie­tys­ti pitää puhua myös ilmas­ton hyvin­voin­nis­ta, joka on pidem­män ajan inves­toin­ti. Niin pit­kän ajan, että välil­lä tun­tuu, että se ei kos­ke­ta mei­tä. Kui­ten­kin eläm­me ilmas­ton kan­nal­ta kriit­ti­sin­tä aikaa. Teko­jen seu­rauk­set eivät kan­tau­du vain las­ten­lap­sil­lem­me, vaan se vai­kut­taa suo­raan mei­dän elä­miim­me. Ilmas­to­pa­ko­lai­set ja vähe­ne­vät luon­non­va­rat aiheut­ta­vat suo­raan lisä­kus­tan­nuk­sia yhteis­kun­nal­le ja tätä kaut­ta kan­sa­lai­sil­le. Pahim­mil­laan seu­raa­va lama voi olla juu­ri ilmas­to­la­ma, kun mak­sam­me aikai­sem­pia yli­ku­lu­tuk­ses­ta tul­lei­ta vel­ko­ja. 
 
Yhteis­kun­tam­me on onnek­si mukau­tu­mas­sa tähän ja se tar­jo­aa myös pal­jon mah­dol­li­suuk­sia uusien haas­tei­den edes­sä. Voi­sim­me olla edel­lä­kä­vi­jä ympä­ris­töön liit­ty­vis­sä asiois­sa ja toi­mia suun­nan­näyt­tä­jä­nä muil­le orga­ni­saa­tioil­le ja val­tioil­le. Suo­mes­sa tähän tar­tut­tu: olem­me tuo­neet kier­to­ta­lou­den osak­si ope­tus­suun­ni­tel­maa läpi eri kou­lu­tusas­tei­den. Tätä ei vie­lä kaik­kial­la maa­il­mas­sa olla teh­ty. Myös yli­opis­tois­sa ja kor­kea­kou­luis­sa on tar­jol­la jat­ko­kurs­se­ja, jot­ka käsit­te­le­vät kier­to­ta­lout­ta, tai jot­ka täy­den­nys­kou­lu­tuk­se­na anta­vat lisä­ar­voa omaa-alaa koh­taan.  
 
Kier­to­ta­lous myös mul­lis­taa bis­nes­mal­le­ja. Kier­to­ta­lou­del­li­siin ongel­miin on kysyn­tää ympä­ri maa­il­maa ja tähän kou­lu­te­tut tule­vai­suu­den­osaa­jat luo­vat parem­paa huo­mis­ta sekä uusia työ­paik­ko­ja. Tule­vai­suu­den yri­tys­ten on pitä­nyt myös muut­taa näkö­kan­to­jaan. Kulu­tusyh­teis­kun­nan ei tar­vit­se tar­koit­taa köyh­ty­viä yri­tyk­siä, nii­den vain yksin­ker­tai­ses­ti täy­tyy muut­taa hei­dän käy­tän­tö­jään. Täs­tä onkin jo esi­merk­ke­jä digi­taa­li­ses­sa maa­il­mas­sa, joka on kor­van­nut fyy­si­set tuot­teet digi­taa­li­sil­la kopioil­la, kor­va­ten täy­sin pak­kaus- ja kuljetussaasteet. 

Tule­vai­suu­den tuo­tot voi­vat tul­la yri­tyk­sil­le eko­lo­gi­sis­ta pal­ve­luis­ta luon­non­va­ro­ja tuh­laa­van ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­rin sijaan.